Luku 29 | Korjaus

88 12 0
                                    

|Tommin nk.|
Kun pääsimme hallin alakertaan Nikon, Auroran ja Aleksin kanssa, löysimme muutaman mutkan takaa huoneen, jossa oli iso erikoisen näköinen kone.

"Aurora, kysymys, mitä seuraavaks?" Niko sanoi. Katsoimme vain hetken konetta, jonka mittarit värisivät lähes maximi kohdilla, kone puhisi höyryä joka aukostaan ja vaikutti siltä, että se oli ylikuormittunut.

"Meidän pitää saada yks myrskynhenki tänne, sellasen kosketus avaa koneen tietokannnan, jolloinka me saadaan tasapainoitettua tää" Aurora selitti.

"Löyty" Aleksi sanoi ja piteli käsissään yhtä myrskynhenkeä. Se kävi kätevästi.

"Hyvä" Aurora sanoi ja otti myrskynhengen itselleen. Hän puhui sille jotain ja he näyttivät ymmärtävän toisiaan. Myrskynhenki asetti pienen kätensä koneen näytölle ja erilaiset vivut ponnahtivat esiin.

"Niko näätkö ton vivun tuolla? Paina se alas" Aurora opasti ja Niko totteli. Hän neuvoi myös Aleksille ja minulle vivut, joista piti pitää kiinni.

"Kauanko vielä?" Niko kysyi kun Aurora ei hetkeen sanonut mitään, vaan keskittyi painelemaan erilaisia nappuloita. Kieltämättä vivun pitäminen otti voimille, sillä se laittoi kokoajan vastaan.

"Ihan hetki, ja... Noin!" Aurora hihkaisi ja kone alkoi hehkua vihreänä, vivut eivät pistäneet enään vastaan ja höyryn puhina loppui.

"Mä en tiedä mitä sä teit, mutta se toimi!" Aleksi hihkaisi ja antoi Auroralle halin, minä ja Niko halasimme häntä myös.

"Ilonan ja Joonaksen on parasta olla ylpeitä susta" sanoin taputtaen Auroraa olkapäälle.

"Ainiin, lähetään sairaalatuvalle" Aurora sanoi. Kun lähdimme pois hallin alakerrasta, Aurora muotoili portaiden yläpäähän jonkin näköisen suojauksen, jotta tulenhenget eivät pääsisi sekoittamaan myrskyohjaamoa.

Sitten lähdimme juoksemaan kohti sairaalatupaa, joka ei ollut kauhean kaukana hallista jossa juuri olimme.

"Aurora, mulle tuli mieleen, että kun mä tai oikeestaan Leena tappo Elenan äitin, niin Elenaahan ei oo olemassa enään joten eiks sun kirous oo purkautunu?" Aleksi kysyi Auroralta samalla kun juoksimme.

"Mä en tiedä, mutta hei! Iskä, Olli ja Joel on tuolla" Aurora sanoi ja pian saavuimme heidän luokse.

"No?" Joonas kysyi.

"Kato vaikka ite" Aurora sanoi tyytyväisesti hymyillen ja hänen käteensä ilmestyi kuvaa eripuolilta maailmaa ja näytti siltä että myrsky alkoi laantua.

"Hyvä! Miten te?" Joonas kysyi hämmentyneenä.

"Auroralle täydet pisteet, se opasti meitä ja korjas myrskyohjaamon" sanoin. Aurora vain hymyili.

"Hyvä, meitä ei muuten päästetty sisälle" Joonas sanoi viittoen sairaalatuvan oville päin.

"Miks?" Aleksi kysyi.

"Kuulemma me ollaan terveen näkösiä ja meillä ei oo hyvää syytä mennä sisään" Olli selitti.

"Ei jessus" Aurora sanoi ja käveli ovelle ja koputti siihen.

Made Of Broken Stuff || Blind Channel 2Where stories live. Discover now