Rakkautta Ja Piikkilankaa // BC One Shots (Jiko & Oleksi) [TAUOLLA]

Älä jätä yksin (Jiko)

Niko:

"Heihei, rauhottu! Hengitä.." sanoin ja koitin rauhottaa Joonasta, sille oli ihan puskista tullu joku ahdistus kohtaus tai vastaava.

Onneks oltiin kotona kahdestaan, silti mä laitoin samalla viestin Aleksille ja kysyin neuvoa, miten ne toimii kun sille iskee kohtaus.

"Älä jätä yksin, älä jätä mua.." Joonas puhisi ja tärisi mun vierellä
"En ikinä jätä sua, mä oon tässä.." sanoin ja halasin tuota

*Aleksi soittaa*

"Moi, oli pakko soittaa.." Aleksi sanoi
"Mitä mä teen tän kanssa?" kysyin, okei oltiin monesti rauhotettu Aleksin tilanne, mut nyt en tienny mitä tehdä
"Laita kaijuitin päälle.." Aleksi sanoi
"Noni, tee taikas.." sanoin

"Joonas, Allu täällä! Nyt hengitä rauhallisesti.." kuului
"Huolehi Niko että Joonas lojuu vaikka sua vasten.." kuulin Ollin sanovan, ai tästä tuli ryhmä puhelu
"Tää on jo, emmä tiiä.." sanoin
"Koita silittää selkää ja puhaltele niskaan, joo vähän pervoa mutta toimii.." Olli jatkoi

"Väsyttää.." Joonas sanoi hiljaa
"Eli tilanne alkaa rauhottua.." Aleksi sanoi
"Onhan tätä kestäny.." sanoin
"Kun se nukahtaa, varmista että sillä on lämmin ja hyvä olla.." Olli sanoi
"Anna sen nukkuu just nii pitkään kun on tarve, mulla se on ehkä puol päivää, riippuu tilanteesta.." Aleksi sanoi

Olihan tää vähän outoo ja sit taas ei, apu on tervetullutta kun ei osaa hoitaa mielestään asiaa oikein.

"Kiitti jätkät, ehkä mä pärjään.." sanoin
"Pärjäät, laita viesti kun tilanne rauhottaa.." Aleksi sanoi
"Sori jos häirihin jotakin.." sanoin
"Ehkä vähän, mut kaverit menee edelle.." Olli naurahti, hetkee myöhemmin olin taas kahdestaan Joonaksen kanssa, tai siis puhelu oli loppunu.

"Nuku vaan, oon tässä kokoajan.." sanoin ja silitin Joonaksen selkää, jotain tuo tuhahti, mutta nukahti lopulta.

Joonas:

Mulle iski puskista ihan oudon olon, niinku joku paniikkikohtauksen, emmä ees tiiä. Kaikki tapahtu niin nopeesti.

Lojuin Nikon sylissä makkarissa ja koitin hengittää, ilmeisesti myös Aleksi ja Olli oli hetken puhelimen toisessa päässä.

"Niko, anteeks et oon tämmönen.." kuiskasin
"Shh, älä puhu tommosia.." Niko sanoi ja silitti mun selkää
"Mutku.." aloitin
"Ei, et oo tehny mitään.." Niko sanoi

Mulla oli turvallinen olla tässä, vaikka mun kroppa taisteli vastaan. Olo ei vaan meinannu helpottaa, vihdoin taisin nukahtaa ehkä vähän sekavaan uneen.

"Parempi olo?" kuului kun heräsin
"Um, joo.." sanoin
"Hyvä, jaksatko nousta? Voitas syödä jotakin?" Niko kysyi
"Kyllä mulla vähän on nälkä, että joo.." sanoin

En yllätyny että Niko oli kerenny jo tilata ruokaa, ovikello soi ja Niko lähti avaamaan ovea, mun jäädessä lojumaan ja tuijottamaan kattoa.

"Mä tilasin sun vakion.." Niko sanoi ja istu mun viereen
"Tiiätkö, mulla oli aikasemmin vähän outo fiilis.." sanoin
"Okei, eli sä tiesit et jotain oli tulossa?" Niko kysyi
"Ehkä, ehkä en.. Mut syödään nyt.." sanoin ja nousin istumaan Nikon ojentaessaa ruoka pussin.

Emmä tiiä oliko mun jännä olo esimakua tulevasta, harvemmin mä ahdistun mistään isosti, yleensä se oli joku muu.

"Öö, kiitä Ollia ja Aleksia kun mennään treenikselle.." aloitin
"Ai mä vai? Kiitin jo, että kiitä ite vaan.." Niko sanoi

Kyllä mua edelleen väsytti, mut ruoka anto vähän virtaa. Lopulta syönnnin jälkeen päädyttiin kattoo olkkariin leffaa, tällä kertaa annoin periks ja katottiin taas kerran Titanic. Minä vaan taisin nukahtaa jossain kohtaa, havahduin kun Niko kanto mut makkariin.

"Nuku vaan, tuun kohta.." Niko sanoi ja lähti käymään keittiössä. Uni voitti kuus nolla, olin täydessä unessa kun Niko tuli takas, sen vielä tajusin jotenkin.

... ... ...

En kovin usein kirjota et joku muu kun Aleksi saa jonkun ahdistus/paniikkikohtauksen, tällä kertaa se oli Joonas.

545 sanaa!

Seuraavana on vuorossa pidempi Oleksi, sen perään pidempi Jiko! Ongelma on vaan että Jiko vielä kesken, enkä vaan voi pakottaa sille loppua, joten pieni tuumailu tauko tähän väliin!

Kiitti kaikille jotka on näitä vähiä jo lukennu ja tykänny! <3