Rakkautta Ja Piikkilankaa // BC One Shots (Jiko & Oleksi) [TAUOLLA]

Älkää luovuttako! (2/3) [BC]

a/n: koska mä tykkään kiusata mun lukijoita, tiputan hetkeks Aleksin, Joonaksen ja Joelin pois omana osanaan ;)

Olli:

"Apua on tulossa, kestäkää vielä hetki.." sanoin, Aleksi oli jossain hämärän rajamailla
"Vihdoinkin.." Niko sanoi kun vilkkuvalot alko näkyä pimeydestä

Nopeesti mut, Niko ja Tommi siirrettiin kauemmas. Meidätkin haluttiin tarkistaa, mutta eihän meihin ollu sattunu.

Kohta kuulu jäätävä huuto, kun Aleksia ilmeisesti irrotettiin, mun koko kroppa meni kylmille väreille

"Ei helvetiii.." mun suusta pääsi
"Toi ei kuulostanu hyvälle.." Niko sanoi

Kohta kuulu uusi huuto, nyt ilmeisesti Joonas. Nikon koko olemus muuttu tässä kohtaa. Joelin huutoa ei koskaan kuulunu, kai sillä oli lähteny taju.

Lopulta meille annettiin tieto mihin lähteä, lähdettiin takas autolle ja Tommi lähti ambulanssin perään kun ensimmäinen lähti pillit vinkuen.

Niko:

"Vihdoinki, nyt se saatte apua.." sanoin Joonakselle, se koitti pysyä hereillä Aleksin tavoin edessä. Joel oli ollu hetken hiljaa ja oli ilmeisesti tajuton.

Pian mut, Olli ja Tommi siirretiin kauemmas. Huudot ei ollu mitään mukavaa kuunneltavaa, kyllä sitä oman rakkaan äänen tunnisti.

"Mihin ne viedään?" kuulin Tommin kysyvän
"Ihan tuohon lähelle, voitte lähtee jo sinne.." palomies-ensihoitaja sanoi

"Lähetään kun eka lanssi lähtee.." Tommi sanoi, niin siirtyytiin autolle ja odotettiin hetki. Ihan sama kuka oli kyydissä, mut se oli merkki kun ensimmäinen auto lähti pillit huutaen.

Tommi:

Lähdin ambulanssin perässä, en tosin samalla vauhdilla, eihän meille nyt enää tarvinnu sattua mitään.

Olli ja Niko oli hiljaa takapenkillä, huoli paino kaikkien mielessä, kukaan ei toivottavasti luovuta tällä välillä.

Timeskip, sairaala

Meidät ohjattiin sivummalle ettei kukaan ala kysellä mitään ylimäärästä, muutenki meidät oli helppo tunnistaa joten jo senkin takia.

Ohimennen kuulin että Aleksi oli vetäny suoraa viivaa ambulanssissa, mutta oli edelleen elossa. Joonas oli pyörtyny jossain välissä ja Joel, se oli ollu kokoajan tajuton kun sitä oli lähdetty siirtämään.

Nyt Aleksi oli leikkauksessa, Joelin tavoin. Kun taas Joonas oli paikattavana ja odotti siirtoa osastolle.

Ilta oli jo pitkällä kun saatiin lopulta uusin tieto jätkistä:

Aleksi oli teholla, kiinni hengityskoneessa, Joel oli edelleen tajuton mutta hengitti ite, Joonas oli siirretty osastolle hetkee aikasemmin.

Oli ihan selvää että Olli menee Aleksin luokse ja Niko puolestaan Joonaksen luokse, päädyin lopulta Joelin luokse.

Nyt Ale ja Joel, taistelkaa! Kumpikaan ei luovuta!

Olli:

Aleksi oli hetkee aikasemmin siirretty teholle, eniten mut säikäytti se ettei se hengittäny ite.

Kun pääsin Aleksin luokse, istuin sen viereen ja otin kädestä kiinni, älä jätä mua!

Siinä mun rakas nyt makasi ja taisteli, ei se kyllä hyvältä kuulostanu tai näyttäny sillon onnettomuus paikallaakaan.

Istuin tunteja ja taas tunteja Aleksin vierellä, välillä Niko ja Tommi kävi moikkaamassa, samoin minä Joonasta joka oli suht ok, mitä nyt runnotun näkönen. Joelkin oli heränny, Aleksi ei vaan suostunu.

"Kyllä se herää.." Tommi sanoi ja puristi olkapäästä
"Ei Ale sua jätä.." Niko sanoi
"Se puhu jo ohi suunsa siellä autossa.." sanoin hiljaa
"Mut se on edelleen tossa, muulla ei oo väliä.." Niko sanoi

Aleksi säikytteli meitä pariinkin otteeseen kun sen sydän pysähty, tietysti olin panikkissa. Ei Aleksi anna periks, kyllä se taistelee.

"Älä jätä mua yksin.." lopulta sanoin itkien ja painoin pään Aleksia vasten ja kuuntelin kun kone avusti sen hengitystä.

Niko:

"Miten Joel ja Ale?" Joonas kysyi heti kun pääsin sen luokse
"Joel on tajuton, Ale taistelee teholla.." sanoin
"Hitto.." Joonas sanoi, tuosta näki että jokanen liike koski tällä hetkellä
"Ihan rauhassa, mä nään et sua sattuu.." sanoin

Myöhemmin kävin Tommin kanssa Aleksin luona, ei ollu helppo kattoo kun Olli kärsi vierellä ja Aleksi taisteli elämästään.

"Älä luovuta Ale, me tarvitaan sua.." sanoin hiljaa
"Älä jätä mua.." Olli nyyhkytti, Aleksi oli pariinkin kertaan säikytelly meitä, silti näky että se taisteli

Joonaskin pääsi pari kertaa Aleksin luokse, samoin Joel. Nyt kun sekin oli heränny.

"Taistele Ale, sä et jätä meitä.." Joonas sanoi pyörätuolissa istuen
"Mä tuun hakee sut takas, jos sä vielä koitat lähtee.." puolestaan Joel sanoi pyörätuolissa istuen

Huoli oli todella iso, me haluttiin kaikki että Aleksi herää, mutta ei todellakaan näyttäny hyvältä.

... ... ...

Taistele Aleksi, sä et nyt luovuta!

645 sanaa!

Tättärää, vähän jatkoa eiliselle! Ei mulla muuta, mennään eteenpäin! ;)