Tarviin sua! (3/3) [BC]

56 13 0
                                    

Joel:

Oli ihme että olin selvinny näinkin vähällä, pari murtunutta kylkiluuta, aivotärähdys, kipeä selkä ja leikkaushaavaa.

Aleksista me kaikki oltiin huolissaan, en muista paljoa kolarin jälkeisistä hetkistä, mut kivulias se oli.

Se oli jotenkin jääny puristuksiin ja kun se oli irtotettu se oli samantien lyöny suoraa viivaa hetken, joku sisäinen verenvuoto ja se oli kuulema lanssissa nukutettu ja laitettu hengityskoneeseen kiinni.

Ollin kärsimys näky, se ei liikkunu Aleksin vierestä mihinkään, ellei joku pakottanu.

"Me ei pärjätä ilman sua Ale, tuu takas.." sanoin
"Olli ei pärjää ilman sua.." Joonas sanoi

Joonas:

Mun vammat oli lähes samat kun Joelin, mulla vaan turvavyö paino kunnon jäljen kylkeen ja välillä se tuntu kipeelle ja päässä heitti välillä.

Ja Aleksin vammoista ei ollu tarkkaa tietoo, joku sen sisällä vuoti edelleen, ei se muuten heittäs suoraa viivaa. Sen heräämisestä ei ollu mitään tietoa, tai siitä jääkö sille jotain pysyvää.

"Mua satttuu, haluun takas huoneeseen.." sanoin Nikolle
"Mä vien tän, koita jaksaa Olli.." Niko sanoi, Tommi oli jo vieny Joelin aikasemmin. En vaan halunnu jättää Ollia yksin, nyt oli pakko.

Kun pääsin sänkyyn, nukahdin välittömästi. Tiesin Nikon pysyvän vierellä, tapahtu mitä tahansa.

Olli:

Aleksi ei antanu merkkejä että se on ihan heti heräämässä, mulla oli kurja olla ilman Aleksin naurua ja se typeriä juttuja. Halusin vaan että mun rakas herää ja saan pitää sitä hyvänä.

"Älä jätä mua, tarviin sua.." kuiskasin hiljaa
"En oo mitään ilman sua.." jatkoin

Kyynel vierähti mun poskelle, ei meidän tarina voinu olla tässä, ei tää kaikki vaan voinu loppua!

Tommi:

Huoli Ollin jaksamisesta alko hiljalleen näkyä, hyvä että se pysy ees hereille, välillä se nukku kun huoneeseen tuli. Tosin se säpsähti hereille ja tarkisti Aleksin.

"Sun pitää nukkua yhet kunnon unet.." sanoin
"Umm.." Olli sanoi
"Oikeesti, sitkun Ale herää, se tarvii sut pirteenä.." jatkoin
"Kyllä mä pärjään.." Olli sanoi, lopulta minä olin se joka pyysi Ollille huoneeseen toisen sängyn ja jotain millä tuo nukkuu edes hetken.
"Nyt nukut, mä oon tässä kokoajan.." sanoin, niin Olli nukahti lopulta, ainakin hetkeksi

Istuin Aleksin viereen ja vaan olin, nyt taistelet! Sä et voi luovuttaa, niin moni tarvii sua!

Niko:

Joonas oli nukahtanu, sen säryt kävi liian koviks. Joel oli onneks siirretty samaan huoneeseen ja molemmat nukku, tai Joonas.

En voinu olla ajattelematta Ollia joka istu väsyneenä Aleksin vierellä ja yritti pärjätä. Kiitos Tommin Olli nukku hetken lääkeunta ja keräsi voimia tulevaan.

"Niko, onks mitään uutta Allusta?" Joel kysyi
"No ei se oo nyt vetäny viivaa hetkeen, kun lääkärit vaan löytäs mistä se vuotaa ja minne.." sanoin
"Paskempi juttu, Ollia käy sääliks.." Joel sanoi

a/n: Aleksi oli melkein kuukauden koomassa, Olli ei liikkunu mihinkään, ellei ollu pakko! Lääkärit onnistu paikantamaan vuodon ja Aleksi leikattiin uudestaan. Nyt on aika herätellä Aleksi kaiken jälkeen, mutta onko Aleksi sama Aleksi kuin ennen onnettomuutta?

Aleksi:

"Ihan rauhassa, sulla oli vähän rankempi reissu.." kuului, en vaan saanu kiinni kuka tuo oli.

Kurkussa tuntu pahalle, joku esti mua puhumasta tai yleensäkään tekemästä mitään.

"Älä yritä puhua, sulla on putki kurkussa.." kuului, vieläkään en saanu kiinni mistään

Avasin hitaasti silmät, kirkkaus yllätti ja meni hetki tottua. Ei ollu mitään hajua mistään, tai muistin kolarin mut sit kaikki oli pelkkää mustaa.

"Lääkäri tulee kohta ottaa ton pois.." kuulin, ihan selvä Olli
"Sitten yskäset kunnolla.." mulle sanottiin ja niin tein
"Rauhassa, ei oo kiirettä.." ääni jatkoi

"Olli.." kähisin
"Oon tässä, muutki on.." Olli sanoi
"Tervetuloa takas.." kuului, tuo oli Niko
"Mi-mi-tä, mi-mi-ten?" kähisin
"Se auto onnettomuus, muistatko?" kuului, tuo oli Tommi
"Otit meistä kolmesta pahiten osumaa.." kuului, tuo oli Joonas
"Ollaan Jontun kaa oltu jo hetki himassa.." tuo oli Joel

Koitin liikkua, mutta sattu ihan liikaa.
"Älä yritä liikkua hirveesti, sua on leikelty ja oot aika kipee vielä pitkään.." Olli sanoi

Olli oli ainoa jonka tunnistin heti, muiden kohdalla piti hetki miettiä että kuka puhu.

Vielä samana iltana, vaikka oli todella hutera olo. Otin pari harha askelta huoneessa Ollin tukemana.

"Varovasti, sit lähetään takas.." Olli sanoi, mussa oli kiinni vielä vaikka mitä, silti niiden johdot anto vähän periks että pääsin edes vähän liikkumaan.
"Um, sattuu.." puhisin, leikkaushaavaa tuntu kipeelle
"No sit pyydän hoitajan käymään.." Olli sanoi

Timeskip, kotona

Olin ollu hetken kotona, mulla oli meistä se pisin sairasloma, Joel ja Joonas oli jo vähän koetelleet rajojaan.

"Tarviitko jotaki?" Olli kysyi kun lojuin sohvalla
"Sut, tai no siis.." sanoin
"Joojoo, oon sun.." Olli sanoi
"Riittää että tuut tähän.." sanoin lopulta, Olli otti mut hellään haliin ja piti hyvänä

"Mä luulin pari kertaa että menetän sut.." Olli sanoi
"En lähe ilman taistelua.." sanoin ja haukottelin
"Ei se siltä ihan näyttäny.." Olli sanoi
"Umm.." mumisin, ei ollu yllätys että nukahdin turvalliseen haliin, tässä oli hyvä olla..

... ... ...

Semmonen, ihan tarkotuksella lopetin Aleksiin ja pidin sen tällee pimennossa miten se voi ja härnäsin ;)

780 sanaa!

Viimenen osa tähän pätkään! ;)

5 päivää Nokia Arenaan ja siihen että nään jätkät ekaa kertaa! <3

Rakkautta Ja Piikkilankaa // BC One Shots (Jiko & Oleksi) [TAUOLLA]Where stories live. Discover now