Oletin, ettei rakkaus voisi tulla tielleni. Tulin tänne opiskelemaan, en rakastumaan. Omistinhan minä rallikuskin luonteen. Eikä rallikuskin eteen tulisi mikään.
- Neil, sä et voi mököttää koko viikkoa, Louis naurahti kireästi.
- Sä homehdut kohta, Liam painosti.
- Mä en ole Neil, Niall tuhahti ja mulkaisi poikia tuimasti.
- Sä olet Neil, niin kauan, kunnes lopetat ton lapsellisen mököttämisen, Liam jatkoi.
- Menkää pois, hän äksyili ja mulkaisi poikia uudestaan.
- Me mennään, sitten kun lopetat, Louis vitsaili.
- Menkää pois, ette te tykkää katella mun rumaa naamaa, Niall suri.
Pojat katsoivat minua pyöritellen päitään. Tuhahdin pienesti heille takaisin ja pyysin katseellani anteeksi heiltä, Nialin puolesta.
- Niall, naurahdin ja istuin hänen viereensä.
- Mä olin silloin seitsemännessä taivaassa kun sä tulit. Olin niin onnellinen, en mä ajatellut, ettei musta olisi tähän, hän kertoi.
- Ole mihin ? kummastelin.
- No tähän, kaikkeen. En mä oo valmis luopumaan susta jonkun typerän välimatkan takia, mä haluan olla sun, hän kitisi ja nojasi päällään vasten olkaani, niinkuin minä tavallisesi teen.
- Voi Neill, huokaisin.
- Ai sullekkin jäi toi "Neill-levy" päälle, hän naurahti.
- Jep, vastasin huokaisten.
- Kyllä sä vielä totut siihen ajatukseen, sä totut kyllä, toistelin hetken hiljaisuuden jälkeen ääneen.
- En, mä en ikinä totu siihen , ettet sä ole aamulla mun vieressä kun herään, sä et asu naapurissa, sä et ole koulussa, et kerhossa, et puistossa, et kahvilassa, etkä ole illalla se, jolle kuiskaan korvaan "hyvää yötä".
- Sä saat mut itkemään, hihitin.
- Ehkä mä ryhdistäydyn, Niall huusi yllättäen.
- Niin Horan saisit nyt ryhdistätyä sillä oot kohta myöhässä ! Harry kailotti läheisen luokan edestä.
- Mätämuna ! joku, joka kuulosti Louisilta, käkätti ovenraosta.
- Mä odotan tässä, hymähdin ja nostin jalat penkille.
- Okei, Niall hengähti ja suuteli minua nopeasti.
- APUA ! Kriisiapua ! Ällötys lisääntyy! Harry kailotti ja häipyi käsiään heiluttaen luokkaan.
Louis nauroi hänelle ja kipitti Harryn perään. Niall sulki oven ja käytävään laskeutui hiljaisuus. Kuulin vain suuren kellon tikityksen käytävän päässä. Se tuntui hidastuvan ja hidastuvan hetki hetkeltä. Minua alkoi yllättäen nukuttaa.
****
Heräsin yllättäen jonkilaisesta horroksesta siihen, kun tunsin jonkun tai joidenkin tuijottavan minua. Säpsähdin ja räväytin silmät auki. Niall katsoi minua oudolla katseella.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
