•Taehyung on normaali nuori poika, joka joutuu lähtemään kesän aikana Seouliin aivan yksin. Hän ei ole ollut koskaan ennen tässä kyseisessä kaupungissa. Siellä hän kuitenkin tapaa erään pojan joka muuttaa hänen elämänsä aivan täysin. Matkassa tulee...
"Moi söpöliini" hän sanoi ja katsoi mua silmiin, vedin hitaasti käteni pois tuon käden luota ja annoin hänen ottaa leivoksen. Poika haukkasi siitä palasen "hmmmm hyvää, säkö nää leiv..." Tungin käden tuon suun eteen "et saa syödä niit ennen ku oot maksanu tyhmä" kuiskasin hänelle. Hän otti käteni pois suunsa edestä ja tipautti mun kämmenelle euron "ole hyvä" tummatukkainen vastasi hammas hymyn kera.
"Mitä sä täällä teet?" Kysyin ja katsoin ympärilleni.
"Eiks ihmiset yleensä käy kaupas ostamas ruokaa tai muuta?" Hän vastas ja katsoi kans ympärilleen "mitä sä katot?" Poika kysyi.
"En mitää" vastasin ja siirryin toisen hyllyn pariin mihin piti laittaa erinlaisa purkki ruokia.
"Näytät hyvälle tos työ asussa" Jungkook jatkoi ja seurasi mua. Nyökkäilin vain ja laitoin purkkeja hyllyyn, yritin välttää katsekontaktia jälleen kerran tuon kanssa. Poika nojaili kaupan hyllyihin selällään ja katseli puuhiani.
"Meinaatko jäädä katsomaan?" Kysyin naurahtaen, kuulen tuon tekevän samoin "joo, mä ootan ku pääset täält pois nii vien sut täl kertaa siistii paikkaa" hän sanoi, lopetin purkkien laittamisen hyllyyn ja käännyin poikaan päin, silmämme kohtasivat "mist tiesit ylipäätänsä et oon just täs kaupas töis?" Kysyin.
"En tiennykkää, tulin sattumoisin tänne ja huomasin sut.. nyt päätin siis venailla sua" poika hymyili, tarttui jostai säilyke purkista kiinni ja alkoi lukemaan sen sivua. Nappasin sen tuon kädestä ja laitoin takaisin hyllyyn "voitko tulla sitte ku mun työt on loppu" sanoin. Poika ottaa olkapäistäni kiinni ja kääntää vasten kaupan hyllyjä, hän tulee kasvojeni lähelle ja kuiskaa "häiritsenkö mä sua?" Pudistin päätäni suu pienesti auki. Poika hymyili nopeasti, irrottautui ja lähti kävelemään ulos päin "okei mä venaan sua ulkona, Tae" hän sanoi ja vilkutti perässä.
Kukaan muu ei oo koskaan sanonut mua Taeks, ainoastaan äiti ja Yoongi. Kuulosti hauskalta kun joku muukin sanoi sen.
-
Sain tehtyä työni, kävelin pukukopeille ja vahdoin vaatteeni. Katselin peilistä ja mumisin itselleni "voisin värjätä mun hiukset" mutta sitten pudistin päätäni. Haroin hiuksiani hiukan ennen kun lähdin ulos, kävelin pois pukuhuoneesta "moikka!" Huudahdin taukotilassa oleville ja vilkutin vielä kassalla olevalle Jinille joka hymyili mulle.
Avasin oven jonka ärsyttävä kello kilisi yläpuolellani, astuttuani ulos huomasin Jungkookin istuvan puisella penkillä kaupan edessä. Poika ponnahti ylös "kestipä kauan" hän sanoi ja tuli luokseni hymyillen.
"Kukaan ei käskenyt sua odottamaan" naurahdin ja lähdin kävelemään.
"Mut mä halusin" tuo vastasi.
"Mihin me ollaan menossa?" Kysyin ja pysähdyin ennen ku menisin liian pitkälle ja vielä kaiken lisäks väärään suuntaan, Jungkook tarrasi kädestäni ja lähti vetämään mua toiseen suuntaan. Ilmeisesti hän tykkäsi pitää kädestä kiinni, joka kerta kun poika tarrasi kädestäni hän ei irrottanut sitä vaan piti siitä ylpeästi kiinni.
"Pliis älä tälläkertaa vie mua mihinkään pelottavaan paikkaan" sanoin ujosti ja vilkaisin tuon kasvoja, hänen hymy nousi taas kasvoilleen.
"Ei tää oo pelottava" Jungkook sanoi ja osotti eteen päin, siellä oli paljon valeanpunaisia kukkia ja muutama puinen penkki.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
