Is it dangerous? •Taekook• 🇫🇮

88. Matka alkaa.

                 ~Jeon Taehyung~

Viikko oli aika lepposa näin ekaksi työviikoksi, ollaa nähty paljon erinlaisia ihmisiä. Kiireisiä, laiskoja, iloisia, surullisia ja jopa kiukkusia ihmisiä. Tää työ on ainakin mun mielestä todella mukava.

Tänään on siis perjantai, teimme Jungkookin kanssa viimeistä tuntia töissä. Äiti ja muut oli sanonut että tuleekin hakemaan meidät suoraan töistä Teon luksus autolla. Ei kyllä tippaakaa huvittanut mennä hänen auton kyytiin.

"Hei pojat!" Reipas nainen sanoi astuessaan tiskin taakse.

"Voitte lähteä jo, täällä on niin hiljasta niin enköhän mä pärjää" nainen jatkoi, hän oli yksi työntekijöistä joka on ollut täällä jo kauemminkin.

"Ah, kiitos" sanoin ja kumarsin hiukan, kävelin Jungkookin luokse ja työnsin tätä pukuhuoneille. Näpyttelin tämän jälkeen äidille viestin että voivat lähteä jo. Vaihdomme pojan kanssa omat vaatteemme päälle ja lähdimme ulos odottamaan.

Tämän viikon aikana sää on vähän muuttunut, ei paljoakaan lämpimämmäksi mutta sen verran että lumet on alkanut vähän sulaamaan, istuin kahvilan ulkopuolella olevassa tuolissa laukku vierelläni. Jungkook piti puolestaan laukkua sylissään.

"Mitäköhän paskaa tästäki reissusta tulee.." mumisin.

"Niimpä.." Jungkook vastasi ja yritti tähystellä jos muut tulisivat jo.

Hetken päästä valkea auto ajoi eteemme, Teo ja äitini tuli ulos autosta.

"Ainiin unohdin että Jungkook tulee" Teo sanoi ja käänsi katseensa äitiini.

"No nyt muistat" äitini hymyili.

"Autossa ei ole tilaa tolle pyörätuolille.." hän sanoi. Äitini käänsi katseen mieheen ja sen jälkeen meihin.

"Oletko aivan varma?" Äiti kysyi ja lähti takakontin luokse. Mä nousin seisomaan ja laitoin käteni Jungkookin olkapäälle.

"Hitto... Täällä ei ole yhtään tilaa.." äitini ärähti ja laittoi takakontin oven kiinni.

"No jos Jungkook tulee yksin taksilla lentokentälle... Voidaan venata sitä siellä" Teo ehdotti.

"Mä meen senkaa taksilla.." vastasin samantien miehen perään.

"Ähh... No.. mä annan teille taksi rahaa.." äitini sanoi ja oli tulossa meitä päin, mutta Teo otti tätä kädestä kiinni.

"Kultaseni.. täytyyhän sun nyt omat rahat pitää itelläsi.. sitäpaitsi pojathan käyvät töissä, eiköhän heillä ole varaa omaan matkaansa" Teo sanoi ja käänsi piinaavan katseensa meihin.

"Plus Seonghwalla on synttärit lauantaina... Haluathan ostaa pojallesi lahjan?" Tämä jatkoi, mun päässäni varmaan räjähti pommi... Olisin vaan halunnut ampua tuon miehen tässä ja nyt, mutta sen sijasta hymyilin vain.

"Pärjäättekö?" Äini kysyi.

"Joo.." vastasin ja otin laukkuni penkiltä.

"Soitan taksin teille" äitini sanoi ja kaivoi puhelimensa laukusta.

"Ettekö ite osaa soittaa taksia" Teo kysyi meiltä ja nosti toista kulmaansa.

"Osata-"

"Mä voin tehdä tän puolestanne" äitini keskeytti mut ja meni vähän kauemmaksi meistä soittamaan taksia. Teo puolestaan tuli luoksemme.

"Autossa olis ollut tilaa, en vain tahdo teidän astuvan sinne yhdessä.." mies sanoi ja irvisti niin että olisi saanut oksennus refleksin. Mä vain ilmeettömänä katsoin miestä sanomatta sanaakaan, yritin vain olla välittämättä kuten myös Jungkook.