Korjaamaton virhe ||MINSUNG||fin||

38. Apua!

Jisungin pov

Mä heräsin jostain, missä mä en nähnyt mitään. Olin heti paniikissa, kun muistin mitä oli tapahtunut ennen heräämistäni. Tajusin, ettei minua oltu sidottu mihinkään tai mitään. Olin vapaa. Mutta lukittuna.

Yritin löytää oven kahvaa muistuttavaa tappia huoneen seinistä, mutta en löytänyt yhtään mitään. Missä hiton huoneessa mä oikeen olin?!

Yhtäkkiä ovi aukesi ja valo tuli huoneeseen. Olin jo niin valmiina juoksemaan ovesta ulos ja lähtemään tästä missä ikinä olinkaan niin pois. Mutta voi kun se olisikin niin helppoa.

"Vaikka yrittäisit, ei täält pääse pois." Mies sanoi ovelta.

Pysyin hiljaa ja liikkumatta. Vasta kun mies alkoi ottamaan askelia minua päin, minun suuni alkoi puhua..

"T-teen- teen mitä ikinä haluut k-kunhan et koske tai tuu lähelle mua!!" Mä huusin.

Kuulin miehen nauravan. "Voi sua, niin pieni ja pelokas." Mies sanoi ja otti kädestäni rahusti kiinni. "Tuuppas mun mukaan."

En tiennyt mitä tehdä, joten yritin rimpuilla miehen otteesta irti ja ties mitä, mutta ei mitään toivoa. Mies oli hiton voimakas, puolet isompi kun minä!

"Sinuna en tekis noin" Mies yllättäen sanoi ja korjasi otettaan tiukemmaksi. Nyt jo tiesin siihen tulevan iso mustelma..

Mies vei minua valkoista ja pitkää käytävää pitkin, joka ei koskaan loppunut. Huoneet siellä jopa alkoivat loppua, joten minne hän oikein minua oli viemässä?

Hän avasi yhden oven, joka vastaamme viimein tuli ja heitti minut sisälle. En ehtinyt edes avata silmiäni, kun kuulin oven paukahtavan kiinni. Mahtavaa, taas jossain huoneessa lukittuna.

Nousin ylös ja ajattelin katsella huonetta tarkemmin, kun tajusin sen olevan oikea makuuhuone, eikä pelkkä musta tyhjä huone.

No mitä mä nyt kertoisin, perus makuuhuone se oli. Sänky löytyi ja pöytä. Vaatekaappikin, oho. Sitten huomasin toisen oven. Menin avaamaan sen ja sehän oli vessa! Ovessa ei ollut kyllä lukkoa.. Damn.

Menin vessan sisälle ja huomasin siellä olevan kylpyamme ja suihku. Kiinnostavaa...

____

Chanin pov

"Hahahahahahaha" Mä nauroin.

"Ei ollu hauskaaaaaaa " Jiyeon sanoi nolona.

"Oli oli" Vastasin iloisesti.

Mulla ja Jiyeonilla oli kaikki asiat vaan niin hyvin. Niikun Minholla ja Hanillakin. Toivoin vaan et Changbin ja Felix ois kunnossa ja että ne tulis kohta jo takaisin. Tulihan niitä jo ikävä.

Olin Jiyeonilla yötä, vaikka huomenna olisikin koulua. Mitä se muka haittaisi? Niimpä.
Oltiin pidetty hauskaa koko päivän jo ja oli jo myöhä, joten mentiin syömään jotain iltapalaa.

Mentiin keittiöön ja siellä me törmättiinkiin itkevään äitiin. Olimme Jiyeonin kanssa shokissa, mutta Jiyeon meni hänen luo.

"Äiti.. Miks sä itket?" Jiyeon kysyi.

"Jisung..." Hän sanoi itkien.

Silmäni laajenivat. Mitä hänelle on nyt käynyt?! Menin lähemmäs heitä, jotta kuulisin paremmin.

"Mmitä Jisungista?" Jiyeon kysyi.

"Se on ollu jo kadoksissa yli vuorokauden..." Hän sanoi.

"Mitä?" Jiyeon vastasi.