Osa 6

270 23 5
                                    

Juhlat olivat loppuneet, tai siis minun osaltani.. Lähdin jo ennen puoltayötä kun muut vielä jäivät juhlimaan. Kävelin vastatuuleen joka humisi korvissani ja lepatteli huivini päätä. Musta kangas takkini auki kävelin pimeällä tiellä aivan yksin, en edes ajatusteni kanssa, pääni oli aivan tyhjä. Kaivoin puhelimeni taskustani vain huomatakseni saaneeni viestin Royltä. Nostan hieman kulmakarvaani hämmästyksestä ja avaan viestin, "lähditkö jo". Viestin perässä oli vielä suruullinen hymiö joka kuitenkin sai suuni hymyyn. Sormeni alkoivat jo jäätyä joten vastasin nopeasti vain "ju".

Painoin jäisen oven kahvan hitaasti alas jotten pitäisi ääntä sillä luulin isäni nukahtaneen taas sohvalle kaljoineen, astuessani sisään päähäni tuli kaksi vaihtoehtoa kun en nähnyt tuota. Joko tuo makaa lattialla tai olisi jossain.. Joko putkassa, kaupassa, tai hakkaamassa muita nakkikiskan jonossa.. Mikään noista ei olisi yllätys.
Laahaudun yläkertaan, astellessani rappusia ylös puhelimeni tärähti. Ja uudestaan.. Ja uudestaan.. Odotin neljättä mutta kolme näytti olevan riittämiin. Astelin vielä loput portaat ennekkuin kaivoin puhelimeni taskustani.
"MITÄ VITTUA!!?" huudahdan vahingossa heittäen puhelimeni alas eteiseen jonne isäni juuri astui. Viestit olivat Royltä eivätkä ne olleet vain tylsiä kirjaimia kuten olisin odottanut.. Ja oikeastaan halunnutkin, nuo olivat kuvia.. Alastomia sellaisia, joita en todellakaan odottanut saavani  varsinkaan tuosta numerosta.. Isäni, vaikkakin umpihumalassa sai nostettua puhelimen ja näki näytöltä nuo kuvat. Tuon katse kääntyi nopeasti minuun, nostin käteni ilmaan ja mutisin vastaan "e. En pyytänyt.. Ttt.. Tai halun" pidemmälle en kerennyt sanoa kun oli aikani juosta. Vaikkakin humalassa oli yllättävän taitavasti tuo vihaisena pääsi portaat, pääsin huoneeseenk ja lukitsi  oven jota tuo nyt hakkaili. Puhelimeni oli edelleen alhaalla, jonne en päässyt ennekuin isäni lopettaisi.. Mutta tämä antoi minulle onneksi aikaa miettiä mitä teen, mitä tapahtuu..

~~oon oikeesti niin pahoillani et viime osasta on yli kuukaus :(( mut koska mul ei yksinkertaisesti oo ollu aikaa ja sillon ku olis oon ollu niin poikki.. Mut yritän nyt parhaani ettei seuraavaan mee näin kauaa!! Ja haluun oikeesti kiittää siis.. Niin moni on lisänny tän reading listiinsä ja on niin kiva nähä et jotku oikeesti lukee tätä ja pitää tästä❤️ ps. Anteeks kun nää on aina lyhyitä mutta tykkään kirjottaa enemmän lyhyitä osia.. Ja myös syynä on koska mun kone ei suostu avaamaan wattpadiä joten joudun kirjottaa puhelimella..~~

Kujan kulkijatDonde viven las historias. Descúbrelo ahora