Bilehile ja hiippari pt.2 * yoonmin

21. Sormus

Pimeä yö vallitsi Busanin, Jiminin nojatessa olkapäähäni heidän talon katolla. En keksinyt mitään aktiviteettia huomiselle, ja olin muutenkin tuskissani. Jimin oli niin täydellinen pakkaus ja minä olin vain tälläinen hunsvotti. Silti tiesin, jopa näiden rannekkeiden avulla, että Jimin rakasti minua ja minä häntä. Väkisinkin mieleeni juolahti, että Jimin voisi olla onnellisempi jonkun muun kanssa. Hengähdin syvään ja unohdin typerät ajatukset. Jimin kääntyi vieressäni ja lukisti suuret silmänsä minuun.
"Kaikki hyvin?", Jimin kysyi ja silitti kättäni.
"Mainiosti.", sanoin ja hymyilin pienesti.
"Haluatko mennä nukkumaan?", kysyin ja suukotin Jiminiä otsaan.
Hän nyökkäsi ja nousi ylös. Keräsimme tavarat syliimme ja kiipesimme tikapuita alas. Laskimme tavarat eteiseen ja pompimme portaat ylös Jiminin huoneeseen.
"Mee vaan nukkumaan, mä käyn suihkussa", sanoin ja heitin pyyhkeen olalleni. Jimin nyökkäsi, pussasi minua poskelle ja käpertyi vaaleisiin lakanoihin.

Haalea vesi valui pitkin kroppaani ajatellessani huomista. Jiminillä oli unen lahjat, mutta jos hän heräisi, hän ei menisi takaisin nukkumaan. Pitäisi siis olla nopea.
Kaadoin shampoota päähäni ja vaahdotin sen.

Laitoin herätyksen kahdeksalta ja käperryin rakkaani viereen. Vedin Jiminin kainalooni ja suukotin tätä päähän. Suljin silmäni ja nukahdin.

--

Heräsin kelloni soittoon ja varmistin Jiminin näkevän vielä unia. Hiippailin alas ja onnekseni Jiminin vanhemmat olivat jo lähteneet. Hieroin käsiäni yhteen ja avasin pakastimen. Siellä oli pieni kakku, jonka olin ostanut pari päivää sitten. Laitoin kakun pöydälle sulamaan ja keitin Jiminille kahvia. Samalla vedin taskustani pienen rasian. Se oli pyöreä ja vaaleanpunainen. Rasian sisällä oli timanteilla varustettu sormus. Hymyilin ja suljin rasian sulloen sen takaisin taskuuni.
Kaadoin kahvin mukiin ja asettelin mukin kakun kera pienelle tarjottimelle. Nappasin pöydän kukkakimpusta yhden narsissin ja laitoin sen sievästi tarjottimen reunalle.
Kävelin vielä alakerran kylpyhuoneeseen, jonne olin varastoinut kauluspaidan ja suorat housut. Puin ne päälleni ja otin tarjottimen käteeni. Hymyillen kävelin portaat ylös.

Avasin Jiminin huoneen oven ja näin hänet tuhisemassa tyynyään vasten. Sydämeni meinasi lyödä tyhjää, kunnes se alkoi tykyttää kuin juokseva pupu. Asetin tarjottimen pöydälle ja aloin herätellä Jiminiä.
"Huomenta rakas", kuiskasin ja silitin Jiminin poskea.
"Mmmh huomenta", Jimin mumisi ja maiskutteli suutaan.
"Huoh? Mitä tämä on?", Jimin kysyi saadessaan silmänsä kunnolla auki.
Nousin ylös sängyltä ja menin polvilleni maahan. Vedin sormusrasian taskustani ja avasin sen.
"Jimin, kun ensimmäisen kerran näin sinut, olin kuin sulaa vahaa, sun söpöt kasvot ja tuikkivat silmät, kun sä katosit mun sydän teki kuolemaa, sitten tulit takaisin. Meidän elämä on ollut yhtä vuoristorataa, mutta me selvittiin ja selvitään jatkossakin. Siksi Jimin, rakas. Haluan nyt kysyä. Tuletko aviomiehekseni?"
"Huoh mitääh mitää! Kyllä kyllä!", Jimin huusi ja hyppäsi kaulaani.
Nauroin ja rutistin tulevaa aviomiestäni rintaani vasten.
"Rakastan sinua.", kuiskasin tämän korvaan ja Jimin vain hymyili onnellisesti ja suuteli minua joka puolelle kasvojani. Työnsin Jiminin irti minusta ja vedin sormuksen rasiastaan. Jimin ojensi kätensä ja työnsin sormuksen tämän nimettömään. Jimin katseli sormusta ja oli aivan haltioissaan.

--

"Äiti äitii!", Jimin huusi hyppiessään portaita alas, timantti sormus sormessaan.
"Jimin, mikä hätänä?", Mrs Park kysyi ja pysäytti poikansa.
"Katso! Me mennään naimisiin!", Jimin huusi ja esitteli sormustaan.
"Voih!", Jiminin äiti sanoi, hieman katkerasti, mutta kuitenkin halasi poikaansa.
"Ahh rakastan Yoongia.", Jimin sanoi ja katsoi äitiään.
"Uskon sen.", Ji-Hye sanoi ja hymyili hiukan.
Astelin loput portaat alas, ja menin halaamaan Jiminiä takaapäin.
"Suunnitellaan!", Jimin hihkaisi ja pyristeli pois käsiltäni.

Monen tunnin suunnittelun jälkeen romahdimme sohvalle väsyneinä.
"Huomenna mennään kakkukauppaan.", Jimin hihkaisi ja pyöritteli sormusta sormessaan.
"Haluat siis heti naimisiin.", mumisin tämän pään takaa.
"Tottakai.", Jimin sanoi ja suukotti kättäni.
Hymyilin ja rutistin häntä sylissäni.
"Teen nyt ruokaa, tulkaa sitten syömään.", Ji-Hye huikkasi keittiöstä. Jimin nyökkäsi ja käpertyi mukavammin syliini.
"Min Jimin.", Jimin kuiskasi ja kikatti sanomansa jälkeen.
"Kaunis.", sanoin ja käänsin Jiminin kasvot omiani kohti.
Suutelin Jiminin vaaleanpunaisia huulia ja olin kuin taivaassa. Olin menossa naimisiin rakkaimman ihmiseni kanssa. Jiminin.

--

Syötyämme Jimin alkoi taas suunnitella, ja hän jo sopi aikoja puhelimessa kirkon kanssa. Hän kirjasi jokaisen asian ylös pienille lapuille ja liimaili niitä ympäri huonettaan.
"Entä häämatka? Minne me mennään?", Jimin kysyi ja pyöritteli kynää kädessään.
"Minne haluat.", sanoin ja hymyilin hänelle.
Jimin otti heti tietokoneen käteen ja etsi häämatkoja. Jiminin päätöksen mukaan, häät olivat ensiviikolla. Aika olisi rajallinen, joten joka päivä piti järjestää jotain.
"Juhlat pidetään kirkon vieressä olevalla juhlapaikalla. Soitan sinne pian.", Jimin huikkasi ja kirjasi jälleen jotain ylös.
Minua ei haitannut että Jimin päätti kaikesta. Halusin vain naimisiin hänen kanssaan. Halusin vain tehdä hänestä kokonaan omani.
"Hääkoristeet ovat tietenkin vaaleanpunaisia. Oletko soittanut äidillesi?", Jimin kysyi ja kirjoitti sanan vaaleanpunainen lapulle.
"Soitan nyt."

Tuuut.
"Hei, äiti."
"Yoongi! Ihana kuulla äänesi. Miten menee? Onko elämä ollut nyt mukavaa oikeudenkäynnin jälkeen?"
"On, tuota minä ja Jimin.."
"Niin?"
"Me menemme naimisiin. Ensiviikolla."
"Voi ihanaa!"
"Niin."
Hymyilin äidin innokkuudelle.
"Tulemme päivä ennen häitä niin voimme auttaa järjestelyissä, heippa Yoongi!", äiti hihkaisi ja lopetti puhelun. Puhelu oli hieman kiusallinen, sillä emme koskaan olleet äidin kanssa puheliaita. Hän kuitenkin oli onnellinen puolestani.
"Huomenna lähetetään kutsut.", Jimin sanoi tullessani takaisin huoneeseen.
"Ehtiikö ne?", kysyin ja hieroin niskaani.
"Ehtii ehtii. Laitetaan kiireellisenä lähetyksenä."
Voiko häitä edes järjestää näin lyhyellä varoitusajalla?
Jimin ojensi kutsun minulle ja luin sen.
Tervetuloa juhlimaan Min Yoongin ja Park Jiminin häitä. Sunnuntaina 13.6. Vihkiminen tapahtuu Busanin pääkirkossa, ja juhlat pidämme kirkon vieressä olevalla juhlapaikalla. Pukukoodina on kaikki vaaleanpunainen!
Hymyilin ja laitoin kutsun pöydälle. Vedin Jiminin ylös ja halasin tätä tiukasti. Suutelin pojan naaman täyteen suudelmia ja hymyilin onnellisesti. En osannut enää sanoa mitään, mikä todistaisi Jiminille rakkauteni, kunnes rannekkeemme kilahtivat. Nauroimme yhteen ääneen ja suutelimme vielä kerran.

--
Häät!
Yritän kirjoittaa viimeisen luvun mahd. pian.
Jatkan uutta kirjaani tämän kirjan lopetuksen jälkeen, mikäli en ole kauhean kiireinen :)
Hyvää viikonloppua!