Mitä tapahtuu, kun julkkis rakastuu faniinsa?
Suomalainen Tiia Kaira muuttaa Helsingistä Lontooseen. Siellä hän sattuu tapaamaan idolinsa Tom Hollandin, mutta ei osaa varautua siihen, että tuo ihastuisi häneen, eikä myöskään siihen, että tuo aikoisi...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Tässä nyt aluks kuva Tiiasta :)
Tiian näkökulma
Tänään muuttaisin Lontooseen. Kaupunkiin, jossa olin aina halunnut asua, eikä pelkästään sen takia, että siellä asui idolini Tom Holland.
Lentoni Englantiin lähtisi vasta 11.00, joten minulla olisi vielä kaksi tuntia aikaa pakata viimeisimmät tavarat sekä syödä jotakin ruokaa. Tosin, tietysti pitäisi jättää aikaa lentokentälle ajamiseen.
Puhelimeni soi syödessäni kanasalaattia, jonka olin edellispäivänä ostanut S-marketista. Laskin haarukan kädestäni ja nappasin valkoisiin kuoriin laitetun puhelimeni käteeni. Minua kaksi vuotta nuorempi siskoni Sofia soitti.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Tässä nyt vielä kuva Sofiasta
"Moi?" Vastasin puheluun hyvillä mielin.
"Hei, halusin vaan sanoo hyvästit, ennen kun sä lähet Lontooseen." Pystyin kuulemaan, että Sofia itki hieman - hänellä tulisi ikävä minua. Niin minullakin häntä.
"Muista sit, että voit aina soittaa mulle, kun tulee ikävä. Ja yhtälailla mä lupaan soittaa sulle, kun mulla tulee ikävä." Kuiskasin puhelimeen, vaikkei minun todellakaan olisi tarvinnut kuiskata.
"Juu, rakastan sua." Sofia totesi, mutta sen lisäksi kuulin hänen hörppäävän jotakin. Luultavasti kahvia, koska siskoni juo joka päivä kahvia, vaikka mikä olisi.
"Nii mäkin sua." Hymyilin itsekseni, mutta toivoin, että siskoni olisi voinut nähdä sen.
Lopetin puhelun ja jatkoin salaattini syömistä. Nautiskelin siitä kaikessa rauhassa, vaikka tiesin olevani oikeasti hermostunut muutosta. Hörppäsin omenamehua, jonka olin kaatanut Espanjasta ostettuun posliinimukiin. Kävin siellä viime vuonna vanhempieni ja Sofian kanssa. Parasta oli surffata - heti, kun sen oli oppinut.
Syönnin jälkeen raahasin leopardikuvoisen matkalaukkuni pieneen kerrostaloasuntoni eteiseen. Lisäksi hain feikin COACH:in laukkuni makuuhuoneestani, jossa en viimeyönä saanut unta, koska yläkerran jonnet höröttivät leffoille. Olin oikein onnellinen, ettei minun tarvitsisi enää koskaan sietää heitä - ellei heidän Lontoon sukulaiset piinaisi minua tuossa kyseisessä kaupungissa. Ai niin, mutta minähän asun siellä sitten omakotitalossa. Miten ihanaa!
Puhelimeni piippasi taas. Tällä kertaa kukaan ei soittanut, vaan oli vain tullut muutamia viestejä perheeni ryhmään. Äiti ja isä siellä vain jättivät minulle hyvästejä suukkoemojien kera. Vastasin niihin isolla punaisella sydämellä.
Ennen kuin minun piti lähteä, kävin nopeasti vessassa, koska en haluaisi käydä sitten lentokentällä enkä varsinkaan lentokoneessa. Vessakäynnin jälkeen työnsin asuntoni oven auki ja astelin hissiin. Painoin parkkipaikan kerroksen nappia. Hissillä kesti kuusi sekuntia mennä sinne. Avasin harmaan Kia Rio:ni oven tungettuani ensin matkatavarani takakonttiin. Kiinnitin turvavyön kiinni, käynnistin auton ja peruutin pois parkkiruudusta. Sitten ajoin ulos parkkihallista.
Kello oli 10.52, kun pääsin istumaan paikalleni lentokoneessa. Viereeni ei onneksi tullut ketään, koska minua jotenkin ahdisti istua kaiken maailman ukkeleiden vieressä. Ties mitä pitkäkyntisiä he olisivat.
Laitoin kuulokkeeni korvilleni ja laitoin soimaan lempicoverini kappaleesta Train wreck.
Samaan aikaan selasin Instagramia. Huokaisin, koska Tom ei ollut vieläkään julkaissut mitään uutta sinne. Jostain syystä odotin aina hirveällä innolla, että hän postaisi jotakin.
C'moon Tom, etkö voi ees tarina-osioon laittaa jotain?
Tiedättekö mitä, salaa olen onnellinen siitä, että olen myös 25-vuotias ja näytän nuoremmalta kuin olen. Se on yksi yhtäläisyys minun ja Tomin välillä.
"Hyvät matkustajat, kiinnitättehän turvavyönne sillä laskeudumme pian." Lentokoneessa kuulutettiin, mutta en totellut, koska minulla oli koko lennon ajan ollut turvavyö kiinni, enkä aikonut avata sitä ja laittaa uudestaan kiinni.
Lentokone laskeutui pienen tömähdyksen saattelemana Lontooseen. Lentokentältä matkustin ensiksi junalla lähemmäs keskustaa ja vasta sitten nousin taksin kyytiin, joka vei minut uudelle kodilleni.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Se oli pieni, mutta kotoisa. Se riitti minulle aivan hyvin. Sitäpaitsi voisinhan muuttaa uuteen kotiin heti, kun minulla olisi siihen varaa - jos en kiintyisi liikaa tähän nykyiseen.
Avasin ulko-oven ja astuin eteiseen. Siellä ei ollut paljoakaan kalusteita - ei sen kummemmin muissakaan huoneissa, paitsi tietysti keittiössä, vessassa ja kylppärissä -. En varmaan millään malttaisi odottaa, että pääsisin huonekalushoppailemaan - no, lopulta ostinkin kaikki vain netistä ja ne toimitettiin iltaan mennessä kotiini.
***
Words 573
Jos joku lukee tätä, niin sanon vaan, että palautetta saa antaa - sekä positiivista, että negatiivista -.
