𝗕𝗹𝗶𝗻𝗱 𝗖𝗵𝗮𝗻𝗻𝗲𝗹 - 𝗢𝗻𝗲 𝗦𝗵𝗼𝘁𝘀 ✅️

29 - Olli & Aleksi

Olli

Aleksi sai pari viikkoa sitten diagnoosin, joka on muuttanut meidän elämän. Jokainen päivä on ollut henkisesti raastava.

Ennen kuin Aleksi kävi lääkärissä, hänellä oli omituisia oireita. Pääkipua, muistikatkoksia ja hän unohteli jatkuvasti asioita. Hän sanoi, että oireet johtuivat ihan perus väsymyksestä, mutta minusta oli aika epänormaalia unohtaa missä meillä on haarukat..

Noin viikon kamppailtuamme sain suostuteltua hänet menemään lääkäriin. Tiesin, että siinä on kyse jostakin muusta, kuin normaalista väsymyksestä.

Aleksin tutkimukset kestivät pitkään. Lähemmäs kolme tuntia. Häneltä otettiin oman kertomansa mukaan paljon kokeita. Kolmen tunnin jälkeen lääkäri kävi kutsumassa minut ja menimme huoneeseen, jossa Aleksi jo istui.

Aluksi lääkäri kertoi tutkimuksista lyhyesti ja siirtyi itse asiaan nopeasti.

"joudun valitettavasti kertomaan huonoja uutisia" Lääkäri sanoi

Nyökkäsimme, molemmat tietysti peloissaan.

"Aleksin aivoissa on kasvain, joka on levinnyt hengitysteihin. tämä tarkoittaa siis sitä, että kasvainta ei pystytä enää  leikkaamaan ja Aleksilla ei valitettavasti ole kovin paljoa elinaikaa jäljellä" Lääkäri sanoo hieman surullisena

Hautasin pääni käsiini ja mielessäni pyöri vain kirosanat. Tunsin syyllisyyttä, etten ollut huolehtinut rakkaimmastani niinkuin olin tuon vanhemmille luvannut.

Oli ihan hirveätä katsoa, kun Aleksi itki ihan holtittomasti..

Nykyhetkeen>>

Rakas poikaystäväni on elämän iloa täynnä oleva miehenalku ja tekee sitä mitä rakastaa, musiikkia. Se, että hänellä ei ole elinaikaa jäljellä kovin paljoa, on musertanut hänet.

Aleksi on kovasti tehnyt oman musiikkinsa eteen töitä ja työstänyt uusia biisejä omaa albumia varten. Mutta julkaisuajankohta on syksyllä, eikä hän ole silloin mahdollisesti enää elossa..

Tällä hetkellä hän voi ihan hyvin, sairauden vakavuuteen nähden. On vain niin pelottavaa seurata vierestä, kuinka oma rakkaus ei muista arkisia asioita lainkaan. Esimerkiksi kävimme eilen treeniksellä ja Aleksi ei meinannut tunnistaa Joonasta enää..

Kesken ajatusten tuo pieni mies istahtaa viereeni sohvalle ja vetää viltin päällemme.
"pesitkö hampaat?" Kysyn
"joo. oot aika ihana ku huolehdit"
Aleksi hymähtää
"säkin oot ihana" Hymähdän
Pussaan häntä poskelle ja vedän tuon kainalooni, keskittyen televisiossa pyörivään ohjelmaan.

Säpsähdän hereille.. uh..
paljon kello on?
Kurkkaan puhelimestani kelloa, yli puolenyön. Sammutan pauhaavan television ja katsahdan Aleksia, joka raottaa silmiään ihan unenpöpperössä.
"mennään sänkyyn nukkumaan" Kuiskaan
"Olli.. kanna mut" Aleksi kuiskaa
Nostan tuon väsyneen miehen syliini ja kannan tuon makuuhuoneeseen, laskien hänet varovasti sängylle.

"Olli" Aleksi sanoo
"no?" Kysyn
"mä rakastan sua" Aleksi sanoo pieni hymy kasvoillaan
Voi luoja hän on suloinen..
"niin mäkin rakastan sua"
Sanon rauhallisesti
Vaihdamme hellän, mutta pitkän suudelman.

Toivotan vielä rakkaalleni hyvät yöt. Aleksi ei kuitenkaan vastaa mitään, koska ehti jo nukahtaa. Voi pientä..

--

Herään aamulla luonnollisesti omaan aikaani. Aleksi näyttää vielä nukkuvan, joten annan hänen nukkua rauhassa ja teen meille sillävälin aamiaista.

Aleksi herää yleensä minun jälkeeni, sillä ei ole aamuihmisiä. Itse herään noin yhdeksän aikoihin ja Aleksi kymmenen-yhdentoista välillä.

Aamiaispöytä alkaa olla valmis. Enää puuttuu Aleksi. Ehkä minä tällä kertaa herätän hänet, kun kerran panostin aamiaiseen kunnolla.

Aleksi ei pidä, jos hänet herätetään kesken unien ja kiukuttelee yleensä loppupäivän sen takia. Tällä kertaa saa luvan nousta kitisemättä, koska syy on erityisen hyvä. Nimittäin rakas poikaystäväsi on panostanut aamupalaan..

Hipsin makuuhuoneen ovelle ja toistan Aleksin nimeä muutaman kerran hiljaisemmalla äänellä. Korotan ääntäni vähän enemmän.
"rakas. täällä ois aamiaista valmiina" Sanon jo neutraalilla äänenpainolla
Tuo ei kuitenkaan reagoi mitenkään.
Nyt alkoi hälytyskellot soida..

Kävelen sängyn vierelle ja kauhukseni huomaan, että Aleksin rintakehä ei kohoile. Hän on ihan kalpea ja kylmä..
"Aleksi!" Huutoitken
Soitan ihan paniikissa hätäkeskukseen, koska en tiedä mitä muutakaan voin tehdä.

Noin 10 minuutin kuluttua saapuu ensihoitajat ja poliisi. Ensihoitajat menevät makuuhuoneeseen, mutta tulevat nopeasti takaisin.
He nyökkäävät poliiseille, jotka nyökkäävät takaisin.

"miks te ette auta Aleksia!? mihin te meette!?" Huudan paniikissa
Poliisit pyytävät minua rauhoittumaan ja istumaan alas, jotta he voivat kertoa siihen syyn.

"mikä sun nimi on?" Poliisi kysyy
"Olli" Sanon
"kuules Olli. nyt on valitettavasti käynyt niin, että Aleksi on menehtynyt"
Hän sanoo
Romahdan holtittomaan itkuun ja poliisi lohduttaa silittämällä reittäni.

"arvioitu kuolinaika n. 5.00 ja kuolinsyy levinnyt kasvain. mä soitan ruumishuoneelle, että tulevat hakemaan ruumiin" Toinen poliiseista selittää
"asia selvä. mä jututan vielä vähän tätä kaveria" Minua lohduttava poliisi sanoo

Poliisi kertoo minulle terapioista ja kriisiavuista, mikä on tietysti hyvä asia.
"onko sulla ystävää, joka voisi tulla tänne?" Hän kysyy
"on, aika montakin. mun bändikaverit" Sanon
"hyvä juttu. ei muuta ku paljon voimia" Poliisi sanoo
Nyökkään kiitokseksi.

Samassa Aleksia tullaan hakemaan.
"saanko mä hyvästellä mun poikaystävän ensin?" Kysyn
"tottakai" Miesoletettu sanoo rauhallisesti
Kävelen hitaasti makuuhuoneeseen ja kyykistyn sängyn reunalle.

Silitän Aleksin pehmeitä hiuksia, samalla lämpimien kyynelten valuessa poskilleni.

"Aleksi.. mä rakastan sua. aina. enkä tuu koskaan unohtaan sua. ole onnellinen siellä missä ootkin, mun rakas enkeli"

--

Joonas

Puhelimeni soi. Olli näköjään soittaa, mitäköhän mielessä hällä?
Painan vihreätä luurinkuvaa ja asetan puhelimen korvalleni.

Toisesta päästä kuuluu Ollin huutoitkua ja jotain hän selittää Aleksista. Säikähdän pahanpäiväisesti..

"Olli.. rauhotu. siis mitä siellä on sattunu?!" Kysyn rauhallisesti, vähän ääntä korottaen
Olli vain itkee puhelimeen.
"Olli rakas kerro mulle, mä oon oikeasti tosi huolissani" Sanon jo vähän hätääntyneenä
"A.. Aleksi- Aleksi.. on kuollu!" Olli huutoitkee
Hyvä ettei puhelin tipu kädestäni..
"SIIS MITÄ?!" Huudan järkyttyneenä puhelimeen
"Aleksi kuoli nukkuessaan" Olli itkee
"ei helvetin helvetti!.. mä tuun sinne heti, ei mitään hätää muru!" Huikkaan puhelimeen

Lasken puhelimen pöydälle ja kiiruhdan pukemaan ulkovaatteita.

Olli, mä oon tulossa!

-
sanat: 841

joo.. itkin tätä kirjottaessa💔