Tuntematon Numero [Valmis]

19. Sarjamurhaaja

...Isac Elliot. Mitä hän täällä teki? Hyppäsin kalliolta ja cruisarin nopeasti lähemmäksi. Fanit olivat jo lähteneet ja Isac jatkoi matkaansa. Otin hänet kiinni ja laskin käden hänen olkapäälleen. Isac hätkähti ja kääntyi. Onnenkyyneleet alkoivat valua poskiani pitkin. Isac Elliot!
"Moi Saara", hän tervehti ja hymyili. Hätkähdin.
"Mu-mutta mistä tiedät nimeni?" ihmettelin.
"Etkö oikeasti tajua?" Isac naurahti ja kaivoi esille puhelimensa. Hän ojensi sen näyttäen viestikeskutelua jonkun kanssa. Tunnistin sen keskusteluksemmme.
"Mi-miten?" hämmästyin. Katsahdin Isaciin. "Eli... oletko sinä...?"
"Kyllä", Isac vastasi. "Olen sarjamurhaaja."
"Miten?" kyselin.
"Helposti", Isac naurahti. "Etkö tajua oikeasti?"
"En...", naurahdin.
"Minä. Olen. Jutellut. Sinun. Kanssa."
"OMG!" kiljaisin.
"Miks mä arvasin", Isac naurahti.
"Siis", mutisin. En pystynyt käsittämään.
"Olet jutellut Isac Elliotin kanssa, joka tietää sinusta erittäin paljon", Isac lopetti.
"Mmutta... Ei tämä ole.. Mahdollista!" huudahdin.
"Kuinka niin?" Isac kysyi.
"Onko tämä unta?" kysyin.
"Ei." Sitten päähäni ilmestyi selvä kuvio mitä oikeasti on tapahtunut. Jos Sarjamurhaaja on nähnyt minut joka kerta missä Ikke on, kuulostaa siltä ja... Ei näytä kasvojaan?
"O-oletko...", en pystynyt vain käsittämään.
"Olen", Isac vastasi.
"A-anteeksi", pyysin.
•