Tuntematon Numero [Valmis]

28. Pehmolelu

Lähdimme Isacin kanssa takaisin meille.
"Heippa, näkyillään" , Isac hyvästeli.
"Sitä samaa", vastasin ja painuin kerrostalon uumeniin. Menin kotiimme ja lysähdin sängylleni. Emilia oli jo nukahtanut vierashuoneeseen. Onneksi. Laitoin viestiä Isacille.

Sinä: Öitä <3

Isac: Öit (:

Sinä: (::

Isac: Mitä teet

Sinä: Tylsistyn.

Isac: Haha XD

Sinä: Mitä sä aiot tehä huomen?

Isac: yhäkin studiohommii.

Sinä: Ite meen kouluu

Isac: Pelataa sit viien mais?

Sinä: Juu

Isac: Mut öitä

Sinä: en jaksa nukkuu :'D

Isac: Haha

Sinä: ei väsytä

Isac: Höh

Sinä: Voiks olla mun pehmolelu :3

Isac: emmä voi ):

Sinä: Höh :'(

Isac: Sorge ):

Sinä: :/

Isac: Monelt alkaa koulu?

Sinä: Vrm kasilt

Isac: k.

Sinä: Tai ysilt

Isac: oke.

Sinä: (:

Isac: HEHHEEEE

Sinä: Ookoo Ikke XD

Pian minua vain alkoi väsyttämään ja annoin silmieni painua kiinni. Jos Isac ei voi olla pehmoleluni, niin kuka voisi olla?
•
Moi!
Mitä teille kuuluu? Ehottakaa tähän jtn jatkoideoita... En tiiä pitäskö mun lopettaa nyt tää tarina kohta? Emt... :/
Hope u like it! <3