What if we?✅

Kaaos

Mä olin Ollin pyynnöstä soittanut jätkille ja ne oli olleet samantien valmiina vaikka konttaamaan tänne, jos tarve sitä vaati. Ihan niin heikossa tilanteessa ei sentään vielä oltu.. eikä toivottavasti tultais olemaankaan missään kohtaa.

Sen vähän mitä mä tiesin, mä olin niille kertonut ja saanut kuin saanutkin kaikki pysymään poissa täältä. Mä kerroin olevani Ollin tukena täällä niin pitkään kun se aiheelliseksi koettiin, joten ei sen ainakaan yksinäisyydestä tarvinnut kärsiä. Se oli riittänyt niille.

Juuri kun mä olin tullut takaisin odotustilaan, Olli oli päässyt viimein perille jostakin. Siis puoli viideltä aamuyöstä me oltiin viimein saatu kuulla uutisia. Sekä hyviä että huonoja sellaisia. Huonoja oikeastaan potenssiin kaksi, jos niin nyt saattoi sanoa. Jälkimmäisenä mainitut oli saaneet Ollin totaaliseen shokkiin. Ja täysin aiheesta. Myönnettäköön että mäkin olin järkyttynyt aika tavalla kuunnellessani Emmiä hoitaneen lääkärin kertausta tapahtuneista.

Kuten Olli mulle jo aiemmin oli kertonut, nainen oli menettänyt tajunsa yhtäkkiä. Mutta se mitä se ei tiennyt, oli se ettei Emmi ollut ainoa joka kyseisessä tilanteessa oli ollut vaarassa. Ja tässä kohtaa se juuri oli tainnut säästää naisen itsensä hengen.

Olli oli saanut luvan mennä naisensa vierelle ja niin se oli kauhunsekaisin tuntein myös tehnyt. Mä näin siinä kohtaa sopivaksi lähteä kotiin kun tilanne ei ollut enää niin akuutti.

Mä en pystynyt edes kuvittelemaan mitä Ollin päässä liikkui. Sen kanssa viimeiset kolme vuotta samaa polkua kulkenut nainen oli ollut vain muutaman millin päässä kuolemasta, sisäisen verenvuodon kanssa. Nainen joka oli ollut raskaana... ilmeisesti edes tietämättään vielä asiasta. Mutta se yleensä iloiseksi luokiteltu uutinen oli valitettavasti jäänyt lyhytaikaiseksi. Se oli saanut keskenmenon...

Sitä mä en tiedä oliko Olli järkyttyneempi tuosta ikävämmästä uutisesta vai siitä et Emmi oli ylipäätään ollut raskaana. Monesti ne siitä oli puhuneet kuinka joskus tulevaisuudessa olisi helppo nähdä lasten pyörivän jaloissa. Sitten joskus kun meidän sekoilut hieman rauhoittuivat... kyllä mä olisin ihan hyvin voinut nähdä Ollin isänä. Toivottavasti tämä tragedia ei vienyt niiltä sitä mahdollisuutta.

Helvetin pitkän päivän päätteeksi mä olin viimein päässyt kotiin ja vasta sänkyyn mennessä erehdyin avaamaan puhelimeni. Totta kai Jessikalla oli ollut asiaa.. se oli laittanut vihaisia viestejä miksi mä en vastannut sen soittoihin tai viesteihin. Koko ajan se oli kuulemma mua yrittänyt tavoittaa.

Multa oli mennyt tasan yksi viesti siltä ohi jonka se oli laittanut mun ollessa sairaalalla... ihanko totta sulla ei ollut muuta tekemistä kun pommittaa mua koko yö viesteillä..? Ryhdistäydy nainen.

Tämä vain lisäsi mun varmuutta siitä et meitä ei tultais näkemään yhdessä enää yhtään missään. Mä olin tällä hetkellä jopa lähes valmis feikkaamaan oman kuolemani jos se ei muuten asiaa tajuaisi. Niin kyllästynyt mä tällä hetkellä aloin olemaan..

Tein muutaman kevyehkön hengitysharjoituksen jotta hillitsisin sisälläni murisevan karhun.. mä olin vain väsynyt ja huolissani mun läheisistä ihmisistä.. en mä olis jaksanut yhtään ylimääräistä nyt.

Tyydyin laittamaan sille viestin jossa kerroin soittavani myöhemmin. Niin hyvin mä en sitä lainkaan tuntenut et olisin alkanut selittää viestissä tämän päivän tapahtumia.

Enkä mä sitä paitsi aikonut antaa asiasta kuin pintaraapaisun. Ei sen tarvinnut tietää yhtään enempää. Lähinnä siis vain että kaveri joutui sairaalaan mutta nyt asiat oli jo ihan hyvin. Olihan Emmistä tullut näiden vuosien aikana ystävä myös mulle. Ihan kuten muillekin jätkille.

Siitä oli ihmisenä helppo pitää eikä se koskaan vaatinut Ollia siirtämään bändihommia sivuun itsensä takia. Se tajusi kaiken tämän tärkeyden.. ja ennen kaikkea sen mitä se oli vaatinut että oltiin nyt tässä pisteessä.

Me kaikki pystyttiin varmaan olemaan yhtä mieltä siitä et Joonaksen exät oli olleet ärsyttävimpiä kuin kenenkään muun. Ja mielenkiintoisinta tässä oli se että mä en osannut edes selittää miksi. Ne vain oli olleet kaikki suoraan perkeleestä.

Laitoin vielä jätkille erikseen viestin jossa kerroin että Olli oli saanut jo luvan mennä Emmin luo ja että kertoisi sitten joskus itse tarkemmin mitä kaikkea oli tapahtunutkaan. Sitten joskus kun koki pystyvänsä sellaiseen...

***

Pientä draamaa tännekin :)