Kuudestoista luku: Viimeinen lasillinen

218 6 0
                                    

Istuimme maantiedon tunnilla, Kara oli lopettanut itkemisen mutta nyyhkytti vielä.

Väritin ruutuja vihostani. Minua ei tällä hetkellä todellakaan kiinnostanut tietää eri kivilajeista ja kallioperästä.

"Neiti Emaline!", opettajamme Rebecca Manson huusi.

Nostin katseeni vihostani häneen ja kysyin: "Niin?"

"Onko ruutujen värittäminen mielestäsi tärkeämpää kuin oppitunnilla kuunteleminen? Nämä ovat tärkeitä asioita, tarvittavia kokeessa", hän sanoi saivartelevalla äänensävyllä.

Minua ärsytti jo tarpeeksi. En olisi jaksanut häntä juuri nyt.

"Salee on", vastasin ja laskin katseeni.

"Emaline, vaikka suomen kielen opettajasi Will Tomeson näyttää arvostavan sinua suuresti, minä en. Noniin, lopeta värittäminen ja ala kuuntelemaan", hän vastasi kuulostaen vihaisemmalta kuin oli äsken.

Miksi hän mainitsi Willin? Oliko Will puhunut minusta jotakin?

Sydämen sykkeeni nousi ja minua alkoi hermostuttamaan suuresti. Mitä jos hän tiesi?

Olivia ja Kara kääntyivät minuun päin ja katsoivat minua järkyttyneenä.

"Näyttää arvostavan Emalinea suuresti?", kuulin jonkun kysyvän.

"Okei nyt jatketaan. Voisiko joku kertoa minulle mitä rapautuminen on?", opettaja jatkoi.

Kuulin takaani jonkun sanovan: "Oon nähny et Emaline on kauemmin Willin luokassa kun muut"

Tuo lause sai minut pelokkaaksi ja vielä hermostuneemmaksi.

"Se on joku ärsyttävä hikke. No ainaki silt voi saaha sit varmaa vastaukset", ääni takanani jatkoi ja naureskeli kaverilleen.

Koitin rauhoitella itseäni.
Okei, ne luulevat minun olevan vain hikke. Ei mitään muuta. Okei hyvä.

Tunti päättyi ja kävelimme ulos luokasta.

"Saaks opettajat ees puhuu tolleen?", Olivia
kysyi kävellessämme kaapeillemme.

"En tiedä", vastasin tavallisesti välittämättä melkein hermoromahduksesta, jonka meinasin saada luokassa ja Kara katsoi minua kysyvästi ja jatkoin: "ei se varmaan tarkottanut sillä mitään."

"Tarkoittihan. Will on ihan varmana puhunu susta muille opettajille", Olivia sanoi.

"En usko. Miks se ois?", kysyin eikä kumpikaan heistä vastannut mitään.

Eihän Will ois puhunu musta mitään ku se tietää millainen riski on ees olla mun kanssa?
Mitä jos meidän maantiedon opettaja oli nähnyt jotain mitä sen ei ois pitäny? Tai kuullut jotain?

Meillä oli seuraavaksi suomen kieltä.
Siinä paha missä mainitaan.

Olivialla oli ruotsia mutta Karalla myös suomen kieltä. Olivia lähti tunnilleen ja Kara jäi seisomaan kanssani.

"Luuleks sä et joku ois snitchannu teidät?", Kara kysyi huolestuneena.

"En usko. Eihän kukaan tiedä", vastasin ja tunsin vatsassani muljahtavan.

Vääränlaista kemiaaWhere stories live. Discover now