20. jasper ja huulirasva

1.1K 71 28
                                    

A/N : eli siis tää luku alkaa ellenin näkökulmasta ja muuttuu myöhemmin markuksen!!!

hyvää lukuhetkeä

~meeraseli

-Ellen-

Teltta on ihan vitun vaikeeta pystyttää kaikkien näiden vittupäiden kanssa. Ne ei tajua mun ja Henrin ohjeistuksia, eikä ne keskity. Niillä menee hermo ja sitten ne syyttää mua ja Henriä, että ollaa paskoja ohjeistamaan. Sitten Henrillä meni hermot muhun, koska vahingossa saatoin hiutasta sitä sellasella rautakepillä.

Sen takia mä yritän hiki perseessä tunkea viimestä makuupussia mun, Oden, Henrin, Elinan ja Markuksen telttaan. Joo, tää on vähän perseestä, mutta onneks on isot teltat. Me jaettiin kahteen osaan koko porukka, eli yhessä teltassa on viis. Vittu.

Ebban isä lähtee vissiin nyt ajelee takasin. Se lopulta autto mua ja Henriä pystyttämään teltat. Luojan kiitos, se oli iso apu.

-Elleeeen! kuulen Odessan kutsuvan mua teltan ulkopuolelta. Se kurkistaa telttaan sisään ja mä saan vihdoin vikan maakuupussin paikoilleen. -Ala tulla, kohta alkaa hauskanpito!

Hymyilen ja lähden teltasta ulos raikkaaseen ilmaan. Kaikki istuu telttojen edessä lähellä vuoren reunaa sellasilla vilteillä. Henri yrittää sytyttää nuotiota epätoivoisesti saaden samalla Elinalta haukkuja niskaan.

Mä istun Vernan ja Melissan väliin kääntäen suoraan mun katseen horisonttiin, missä aurinko vielä paistaa. Mä nään rannan ja mulle tulee vaan automaattisesti mieleen ystävänpäivä ja kaikki se mitä tapahtu. Mun posket punehtuu ja Verna tökkäsee mua reiteen.

-Älä daydreamaa Markuksesta vaa katso, se käskyttää virnuillen ja mä mulkasen sitä. Katon muita päin ja huomaan, kuinka Henrin paita on tulessa. Se hakkaa paitaansa kauhuissaan ja hyppii tasajalkaa maassa. Onneks se tuli on ihan pieni.

Mä alan nauraa. Vitun veli on ihan paska.

-Lopeta se palaminen! nauran. -Sä nolaat mut, ku kaikki saa tietää et mun veli palo elävältä Kanarian vuoristossa ku se oli nii avuton.

-Sun hiukset on kohta tulessa! se karjuu takasin ja hyppää Elinan yli kauemmas meistä. Se saa paitaansa syttyneen pienen tulen sammumaan. Otan Melissasta tukea, kun mua naurattaa niin paljon.

Mä oon kamala sisko, mut kyl seki nauro mulle, ku lokki pasko mun päälle mun ala-asteen ihastuksen edessä. Se on sit ihan toinen tarina.

-This girl is on fireeeeee! Janne ja Ebba alkaa hoilottaa täysin samaan aikaan ja repeää lopulta nauruun.

-Te ootte ihan tylsiä, Henri sanoo. -Te ette oo koskaan syttyny tuleen.

-Oon mä, Elina nostaa kätensä ilmaan. -Ja se oli sun syy, vitun sytkäri.

Henri kerran heilautti kynttilää liian lähellä Elinan hiuksia, joiden latvat vähän kärähti.

-Se oli pikku vahinko! Henri puolustautuu.

-Hyppää tosta kielekkeeltä. Eikä ollu, Elina inttää ja kääntää selkänsä veljelleni. Markus hörähtää ja se kuiskaa jotain Nooan korvaan, joka alkaa hekottaa. Ties mitä se sano, mutta ne ei kerro meille. Ne on joskus vähän outoja. Tai no, aina.

ongelmanuoretDonde viven las historias. Descúbrelo ahora