26. rakastatsä sitä

1.1K 53 39
                                    

Hiljaisuus meidän välillä tuntu ihan tuskallisen pitkältä, vaikka todellisuudessa se kestää vaan muutaman sekunnin. Ellenin kasvoilla on yllättynyt ilme ja mua alkaa hävettää. Miks mä rupesin tällaseks hätähousuks? Miks mä sanoin sen ääneen?

-Oikeesti? Ellen kysyy ja nyt sen suupielessä nykii hymy. Mä nyökkään ja tunnen mun poskien vaihtavan väriä. -Oo sitte.

Me katsotaan pitkään toisiamme vaan silmiin, kunnes mä kumarrun suutelemaan sitä. Ja vittu musta tuntu ihan oudolta mut tosi innostuneelta, kun se vastaa siihen yhtä kiihkeesti, ku mäkin. Niinku me ei oltais aikoihin tehty näin, vaikka edellisestä kerrasta ei ees oo kauaa. Nyt se vaan tuntuu erilaiselta, kun just äsken musta tuli sen poikaystävä ja siitä mun tyttöystävä.

Sen kädet kiertyy mun kaulan ympärille ja mun kädet seikkailee sen kyljiltä paidan alle, kun meidän huulet työskentelee yhessä. Mun polvet tuntuu huterilta, kun sen sormet sekoittuu mun hiuksiin ja sen kieli koskettaa mun alahuulta. Vittu, mitä tunteita se saa mussa aikaan. Musta tuntuu ihan hiton hyvältä, kun se koskee mun kasvoja ja kaulaa ja kädet ujuttautuu paidan alle.

Ja kun sen kieli koskettaa mun omaa, mä meinaan lopullisesti seota. Mä melkein unohdan jo Ellenin vanhemmat, jotka ovat alakerrassa katsomassa telkkaria. Sen takia myös jonkin ajan päästä mä joudun irtautua siitä ja hengittää syvään, ihan kuin multa olis happi lopussa. Me katsotaan toisiamme silmiin ja kohta sen huulille nousee hymy ja mäkin uskallan hymyillä. Mun käsi yhä silittää sen kyljen pehmeää ihoa ja sen käsi on mun vatsalla, joka saa mut melkein kaatumaan maahan hullaantuneena.

Mä otan toisella kädellä sen kädestä kiinni, joka lepää mun olkapäällä ja pussaan sen rystysiä.

-Saanko mä nyt pussailla sua millon mä vaan haluun? kysyn ja se naurahtaa suukottaen sitten mun rystysiä.

-Saat, se sanoo ja nostaa mun paidan alla olevaa kättä ylöspäin tunnustellen vatsalihaksia ja kylkiä. Mä nojaan mun otsaa sen otsaa vasten ja vaan hymyilen.

-Vaikka sun vanhemmat kattois? kysyn uudestaan ja se hipaisee sen huulilla mun omia, mutta ei vielä paina siihen yhtäkään suudelmaa.

-Jos haluut faijalta mustan silmän, se sanoo ja hymyilee mun huulia vasten, kun mä pussaan sitä uudelleen. Mutta se suudelma on hellempi ja rauhallisempi. Sen molemmat kädet kiertyy mun vatsan ympärille ja mä pidän toista kättä sen takaraivolla ja toista poskella.

Se koko hetki menee pilalle, kun Ellenin puhelin soi. Se kiroillen irrottaa kätensä mun ympäriltä ja noukkii puhelimen yöpöydältä. Mä istun sen sängyn laidalle ja katselen, kun sen kulmat kurtistuu.

-Kuka se on? kysyn ja se nostaa katseensa muhun.

-Jasper, se sanoo hämillään. Mun sisällä kasvaa ikävä tunne enkä mä mahda itelleni mitään, kun mun kädet puristuu nyrkkiin ajatellessani sitä. Ellen kuitenkin hylkää puhelun ja laskee luurin takasin pöydälle. -Mitä ikinä se musta taas haluukaan.

-Mä en tykkää siitä, totean suoraan ja se tulee seisomaan mun eteen pujottaen sen kädet mun hiuksiin.

-Hyvä vaan, ku sullahan on jo tyttöystävä, se sanoo ja mä virnistän.

-Tosi nätti tyttöystävä, sanon ja se pussaa mun otsaa. Mä hymyilen typerästi yrittäen peittää sitä, että mua jää vaivaamaan se Jasper. Musta tuntuu, että se yrittää tahalleen vaan sotkea meidän juttua, koska sillä on tylsää. En mä ees tunne sitä ollenkaan, mutta oon saanut siitä tosi huonon kuvan. Suunnilleen vihaan sitä jo nyt.

Ellenin puhelin soi uudestaan ja se huokasee turhautuneena. Tällä kertaa se vastaa puheluun ja mä kuuntelen ja katselen sitä tiiviisti.

-Mitä, Ellen vastaa puheluun, enkä mä kuule, mitä sieltä vastataan. Ellenin kasvojen ilme muuttuu tylsistyneeksi, se laittaa kaijuttimen päälle ja Jasperin ällöttävä ääni täyttää huoneen.

ongelmanuoretWhere stories live. Discover now