~ One little life ~ Olli Matela and Y/n

1. Ei..

Y/n pov

Ollaa oltu koko vitun päivä ja ilta studiolla ei mua toki haittaa mutta ehkä mieluummi mä olisin kotona Oulussa siellä keskellä korpea, lähimille julkiselle tielle on yli 10 kilometriä "tyhmä kuuro vai sokee?!" Joel toteaa samalla kun heiluttaa kättänsä naamani edessä "mitä?" kysyn tuolta "olit sää näköjää elävien kirjoissa viel" Joel naurahtaa samalla kun laittaa kenkiänsä jalkaan "ja se on vittu ihme" mutisen itsekseni "nii sitä oli vaa et läheks sä mukaa baarii?" Joel kysyy kohautan olkapäitäni vastaamisen merkiksi, en tosin mene sinne kuin vahtimaan noita apinoita, mä en tykkää juoda iha vaa sen takii et jos sattumalta seuraavana päivänä oksentas ja muutenki kahvilla mää selviin.. Ei mitään tietoa paljo kaloreit siin on.. Sentää niit en viel oo laskenu.. Hhh
Kaikki kuusi ja myös minä tallustimme baariin ja siellä se loppuilta tai yö oikeastaan menikin. Kello lyö kohta kolme aamuyöstä ehkä olis korkee aika lähteä kotia kohden tästä näin tai viemää näitä apinoita kotia kohden tarkoitan.. "noniin nyt lähetää" sanon noille lähes normaalilla äänellä jolla ihmiset puhuvat haha "OnKs pAkkO" Joel kitisee ja huojuu minuun päin "joo on" vastaan jälleen vähän hiljempaa ja annan Joelin ottaa minusta tukea "mä voin taluttaa sen Joelin ku ei se kuitekaa suostu suoraa kävelee" Joonas toteaa ja kävelee ohitseni napaten Joelin matkaansa...
Miksei Joonas juonu? Tai mitäpä se mulle kuuluu ei oo vaa Jonskun tapasta ensimmäine veikkaus o se et Joonas menee huome jonku tytön kaa ulos eikä haluu antaa ensivaikutelmaks juoppoa.. Lopulta kaikki pojat pääs turvallisesti nukkumaan Nikon sohvalle.. Kyllä joo.. Niko asu lähimpänä ja Joel ei suostunu liikkumaa kotiinsa asti jote siihen ne jäi nukkumaa.. Pidän Nikon rappukäytävän ovea auki Joonakselle joka ulos tullessaan kiittää minua, kävelemme hetken aikaa hiljaa kunmes Joonas rikkoo hiljaisuuden "mitä sulle muute kuuluu?" tuo kysyy "ömm iha hyvää, entä sulle?" vastaan tuolle hiljaa.. "ihan hyvää" Joonas vastaa ja siitä alkoi uusi hiljaisuus nää miejän keskustelut on ain tälläsiä kummallisia tai ei läheskää aina mut noh.. "mä meen täst nyt kotia" Joonas toteaa johon vain nyökkään ja jatkan eteenpäin kävelemistä.

Aamulla

---------------------------------------------------
Öö ryhmä?

Jh- tuota mä uskoisin ettei tänää mennä studiolle ja sunha y/n piti tänää mennä kotiinki ni voit lähtee sinne vähä aikasempaa, Olli ja Tommi jää tänne viel täks päiväks..

Y/n- mm ok
---------------------------------------------------

Joo tiiän oon luova vastaamaan viesteihin.. Ihasama

Illalla olen kotona.. Tai kello on jotain kuus (18.00) silitän kahta koiraani jotka makaavat sohvalla halusin pienenä ain kaks saksanpaimenkoiraa joiden nimet ois Ronja ja Rocky tiiän luovat nimet vittu.. Siitä voi päätellä mun nykysten koirien nimet.. Asiaan..
Ilta vierähti aika nopeesti samalla kun ulkoilutin mun hauveleita mä vaan rakastan näit söpöliinejä enemmän ku mitää.. Seuraavana aamuna joskus aamuyöstä nousen ylös, kävelen keittiöön ja otan pakastimesta koirien raakaruuat sulamaan pöydälle herään aina näi aikasee.. Sillä aikaa kun ruuat sulavat käytän koirat tunnin lenkillä, lenkin jälkeen laitan koirille ruuan (alle desi nappuloita viljattomia, raakaruokaa jonkun verran, puolikkaat raa' at kananmunat, vitamiinit ja raejuustoa rasvatonta ja laktoositonta siis..)
Kun koirat on syöny nuo yleensä makoilee mun päällä kiitoksen merkiksi ja loppupäivänä teen jotain tosi turhaa.. Mun päivät on vaa tollasia..

(käytän näit time skippei niiku joka hetki mut antakaa anteeks en jaksa keksiä tähä välii mitää ennenku jätkät tulee mukaa tähä tarinaa ku kirjottasin vaa kaikkee sellast et "aamupalaksi koirille laitoi..." ni en usko et se hirveesti kiinnostaa (tai ylipäätää koko tarina tuski kiinnostaa mut noh)

Time skip 2kk nyt on kesäkuun 15 päivä jätkien pitäs tulla tänää tänne mun luo kuulostanee tyhmält mutta joo kyllä.. mulla on isoin koti ylä-ja alakerta eikä naapureita mailla halmeillakaa seison ulkona ja katselen noita kahta villivarsaa jotka hyppivät järveen tosiaan mun koirat on vesipetoja.. Tai uimahyppäreitä, tuosta laiturilta ne pomppii tuonne noi "pöö" Joonas sanoo takaaltani, säpsähdän tuota hieman kuulin kyllä jonkun askeleet mutta en sen enempää jaksanu miettiä kuka tuo olisi "tuossa o kuivaamista" Joonas toteaa viitaten koiriin "äläpä.." vastaan tuolle hiljaa illalla kaikki on sisällä paitsi minä, katselen paperilappusta jossa lukee tai hällä sen väliä.. Mun kirjottama se ainaki on.. Joonas tulee myös ulos ja puristan lapun nopeasti kasaan "miksä sille tuollee teit?"
"ei kenenkää tarvii tietää mitä sii luki.." sanon hiljaa "ai ei tarvii mitä siin sit luki" Joonas kysyy.. "ei mitää ihmeellistä.. Kai" vastaan hiljaa ja lähden kävelemään metsäpolkua Joonas perässäni, kävelen yhdelle kallionkielekkeelle jossa on noin 70 metrin pudotus alas, otan askeleen lähemmäs tuota kielekkeen reunaa ja..

---------------------------------------------------
714 sanaa! Kiitos jos jaksoit lukee tänme asti.. En tosiaan oo mikään hyvä kirjottaa näit tarinoita joten muista HARJOTTELEN vasta:) juu kiitos ja moikka

(EDIT !!27.6.2023!! tää tarina on tässä vaiheessa vielä tällästä, en muista millasta mun kirjotustyyli on eikä se juurikaan oo kahes vuodes muuttunu mut yritän sitä kokoajan parantaa❤️)