~ One little life ~ Olli Matela and Y/n

15. Laihdutus vinkkejä?

Y/n: Katson tuota harmaan sävyistä lattiaa, ihan nätti jos voin sanoa "onks jokases prinsessa tarinas onnelline loppu? Tai kaikki prinsessa sadut ni niis kaikki päättyy ain hyvin, mäki haluun sellasen lopun et nukun sata vuotta ja sit joku tulee suutelee mua ja no just sellane.. mä haluun olla prinsessa" Joonas kertoo mistähän tää nyt repästii? Joha o pojalla unelmat "mikset sää puhu enää mitäään ees sitä Norjaa ja miks kaikki väittää kivenkovaa tiktokkien kommenteis et sää oot Norjalaine et niinku oikeesti ooks Norjalaine" Joonas vaihtaa puheenaihetta ikään kuin ei muka tietäisi "Jeg kan ikke, ja enpäs tiiä mut en mä Norjalaine oo.. Ainoostaa suomalaine:D" hymähdän vaisusti "huomenta" Niko kailottaa eteisestä eikai kello oo vasta aamu mua väsyttää oispa kello jo iltapäivä.. Hyvä suomi minä noeivaa kai nyt on jo iltapäivä?.. Okei joo onneks kello on kuus ja nooh tänää pitäis saada sanotus loppuun nooh nähäänkös sitte ku kello on jotain yöllä..

Tosiaan kello on vittu kaks aamuyöstä vielä muutama sana agh.. Ulkona on pimeetä houkuttelevaa mennä tonne loskapaskaa ihania nää helsingin talvet "anyway mehä voitas tehä nyt jotai järkevääki" Joel sanoo samalla kun säätää jotain tietokoneella "no keksiksä jotai tekemistä?" Aleksi kysäisee hieman epäluuloisena, Joelin ideat aamuyöstä ei oo mitään parhaimpia, sohvan jalan takana on pieni purkki nostan tuon purkin ja vilkaisen sen sivut läpi, ei mitään "kenen nää o?" kysyn jostain syystä taas puoliksi lähteneellä äänellä mutta silti hiljaa "mistä sä ne löysit?" Olli kysyy "sohvan alta" mutisen kaikki katsovat toisiaan tässä hiljaisuudessa "voiks antaa sen mulle.." Tommi pyytää ja ojentaa kätensä, annan purkin tuolle, Tommi avaa purkin ja vilkaisee sisään "n-näyttää melatoniinille.." Tommi sönköttää ja laittaa purkin kiinni "Joel vaa unohtanu melatoniininsa tänne.." Aleksi sanoo "ei Joel käytä melatoniinii.. Eikä varmaa kukaa muukaa teist?" totean, eihän melatoniinista oo paskaakaa apua miks Joel niitä söis.. Tai ei oo apua ainakaa ihmiselle kel on oikeesti pahoja ongelmia nukahtamisen kaa.. Kaikki pudistivat vain päätään ihasama kelle ne pillerit kuulu, ei ainakaa mulle.

Astun ulos ensimmäisenä tähän viileään ilmaan, katson nopeasti jalkoihini josta siirrän katseeni jossain takanapäin marssivaan ihmislaumaan takaperin kävely on kivaa.. Pysähdyn odottamaan noita ihan vain siksi että voin kävellä heidän takanaan niinkuin aina heh.. "sä saat luvan kävellä vihdoinki meijän vieressä, tai miten sen sanois sellasel murteel mitä sä ymmärrät, nää sjaat luvvan kävel mein viereshä kuulostaa virolle.. Ei nyt menny iha oikei" Niko sanoo ja nappaa ranteestani kiinni "puhu ny jostaii oot tylssääää" Joonas kitisee sillä olen vain hiljaa "tos näin kaks videoo jos ihmine tappo ittensä, toises se hirttäyty ja toises ampu ittensä.. Siin mis se hirttäyty ni se sätky sillee ja noo.. Haluuks kuulla lisää?" sanon ja katson maata "nyt ymmärrän mikset ikinä puhu" Joonas sopertaa. Kohautan itsekseni olkapäitäni ja nostan katseeni ylemmäs kello on lähempänä kolmea.. Hotellille päästyämme jään katsomaan parvekkeelta alas "onks mun pakko jaksaa vielä?" kuiskaan itsekseni sehä on totta..? Syömiset on menny päin helvettiä ja painoki taas laskenu.. Kiitos.
Ajatukseni katkaisee Olli joka tulee halaamaan minua niin että olen kaiteen ja Ollin välissä ehkä mä vielä hetken jaksan.. "tuu nukkumaa, sä jäädyt tänne" Olli sanoo ja ottaa minut kauemmas kaiteesta jonka jälkeen tulee eteeni seisomaan en tee elettäkään lähteäkseni jolloin Olli varovasti työntää minua oviaukkoa kohden, omalla tavalla rakastan sen huolehtivaisuutta, huokaisen ja kävelen lopulta itse sisälle Ollin sulkiessa parvekkeen oven.

Katson valkoista kattoa joka ei pimeässä huoneessa ole valkoinen menen lähemmäs Ollia ja halaan tuota ihme kyllä tunnen tuon myös halaavan minua, luulin Ollin nukkuvan "rakastan sua" Olli kuiskaa johon mutisen jotain saman tapaista.

Aamulla herään yllättäen johonkin etsin puhelimeni jostain päin yöpöytää ja katson kelloa, puol seittemän.. Täs sellaset kolmen tunnin yöunet.. Vähä vajaa.. Painan pääni takaisin tyynyyn ja hetken katson taas tuota kattoa mutta se on aika yksitoikkoista katsottavaa.. Otan taas puhelimeni ja selaan vain jotain instagramia hh..