~ One little life ~ Olli Matela and Y/n

35. Ella

Y/n

Taitanee olla parisen viikkoa nyt siitä kun mun piti valita se suostunko näiden ideaan ja ilmeisesti suostuin kö piti kulhosta lappu ottaa ja siinä luki että "kyllä", arvas mun vastauksen joka olis ollu "miks" tai "entiiä"..

Pyörittelen avaimia kädessäni kipittäessäni portaita ylöspäin. Portaat ylös päästyäni avaan oven ja Olli on minua vastassa, siis kirjaimellisesti vastassa, tuo on aivan oven edessä.. Hän ojentaa minulle yhden ruusun ja kas ku en ala taas itkemään "rakas, mistä tää nyt tuli?" kysyn hämilläni ja samaan aikaan iloisena "siitä et oot mun elämässä, rakastan sua, oot mulle tosi tärkee ja oon tosi onnekas et saan sun kanssa seurustella tai ees tuntea sut" Olli luettelee minulle jonka jälkeen varovasti menen halaamaan häntä "Olli mä alan kohta itkemään" kuiskaan hänen rintaansa vasten ja otan sitten hieman välimatkaa mieheen, niin että pystyn näkemään hänen silmänsä edelleen kuitenkin pysyen halissa, Ollilla on niin ihanat silmät, ja kasvot, Ollissa kaikki on vaan täydellistä, ihan kaikki.. "oot niin kaunis" Olli kuiskaa vuorostaan minulle, minun samalla laittaessa käteni hänen niskansa taakse. "elämä on epäreiluu" kuiskaan itsekseni ja painan huuleni vasten Ollin omia.

Ollaan soiteltu Ollin kanssa kitaraa vaikkaki puolet ajasta oon joutunu/päässy opettaa Ollia.
Tönäisen hennosti tuota kiharahiuksista miestä sillä hän jäi jälleen tuijottamaan minua "kaikella rakkaudella muistakko nää viimesen 4 minuutin ajalta mitään" kysyn Ollilta "itseasiassa joo" hän vastaa "mitä" esitän uuden kysymyksen Ollin vastaukseen perustuen "sut" Olli vastaa yksinkertaisesti "et mitään muuta" naurahdan kysyvästi "sen et sä hymyilit, en varsinaisesti muuta" Olli sanoo ja katsoo minua lempeästi "tyhmä" sanon ja Olli halaa minua "no voi anteeksi, mut ihan iteppä opetat mua, ei pysty keskittyy ku nuin nätti opettaja on" hän toteaa hiljaa - olevinaan loukkaantuneena "seliseli" rohkenen jäädä katsomaan hänen silmiänsä mutta siihen tavallaan turruttuani painan pääni tuon rintaa vasten. "vihdoinki mä sain kuvan" Joel innostuu jolloin minä ja Olli molemmat käännymme katsomaan Joelia "mut vähäks söpöjä ootte" hänkin luo meihin ystävällisen katseen ja kääntää katseensa siitä takaisin puhelimeen, tavallaan tuntuu pahalta Joelin puolesta, en tiiä miten sillä ja Venlalla menee.. loppujenlopuks eihän se sinällään mulle kuulu, mut silti..

"otetaanks se viulun äänitys nyt ku kaikki ei oo viel tääl?" Aleksi kysyy juuri ilmaantuessaan studion ovesta sisään "se o otettu jo" sanon hiljaa mutta niin että Aleksi ainakin toivottavasti kuuli "aa no sit" hän vilkaisee minuun hymyillen. "onkohan muuten tänään koko päivän tollane aurinkoine sää.." Aleksi kysyy "joo pitäs ol" hän saa vastauksen Joelilta "aa okei" Aleksi mumisee ja aloittaa puhelimensa selaamisen

Joku koputtaa jälleen oveen ja minä menen avaamaan oven, siellä on Alisa, Venla, Emma ja Minna, en sano heille mitään vaan poistun heidän edestään vain nopeasti, noista viimeinen sisääntulija ei sulje ovea vaan jättää sen auki joten laitan sen hänen puolestaan kiinni. "Noni jes te tulitte" kuulen Aleksin sanovan "oli pakko ku ei teil ketää muutakaa olis ollu" äänestä päätellen Emma sanoo "olis" Niko vastaa tylysti "kuka" tuo nainen joka juuri puhui kysyy "en usko et hän haluu et kerrotaan" Niko huokaisee lempeästi "noihansama voidaanko nyt alottaa.." hän kysyy

Viimeset 40min oon täs tuijottanu tyhmänä valkosta seinää lukittautuneena omiin ajatuksiini "y/n kaikki okei?" Alisa kysyy ovelta, vaivun pois ainakin osittain ajatuksistani mutta jatkan vastaamatta tai edes katsomatta tuohon- anteeks.. Nainen menee takaisin sisemmälle jonka jälkeen hiljaa laitan kenkäni jalkaan "okei mennää" joku naisista sanoo, its my time to leave i guess .. heistä yksi kuitenkin menee oven eteen niin etten pääse siitä, ja loput taas kerääntyvät ympärilleni.. pitää kehittää uus move kö jokanen tietää et haluun lähtä.. "onks kaikki hyvin" yksi heistä tiuskaisee ja katsoo minua vittuilevasti "mitä helvettiä te tahotte multa?" tuhahdan - enkä suotta .. "vaikka mitä" hän toteaa "tst tst, päästäkää y/n pois sieltä" onnekseni Joel saapuu eteiseen, naiset väistävät ja livahdan heidän ohitseen "kaikki okei?" Joel kysyy mutta jatkan vastaamatta ja avaan oven jonka laitan yhtä nopeasti kiinni. Painaudun seinää vasten ja huokaisen, huimaako ees vähän? Naurahdan hissukseen ja kipitän portaat alas ulos.

Seuraan katseellani ohi käveleviä ihmisiä kunnes vihdoinkin nuo vielä sisällä olleet ihmiset pääsevät ulos tai ehkä..äänen perusteella.. näidenhän tarkoitushan oli siis mennä jonnekkin.. "kannattasko vaan mennä pois itkee ja viiltelee" tämä oletettavasti Aleksin tyttöystävä sanoo minulle ensimmäisenä ulos tulijana.. en edes vilkaise naiseen vaan jään katsomaan tyhjyyteen..
Säpsähdän todellisuuteen kun tunnen hennon kosketuksen kädessäni, katson hänen kenkiään sillä jostain syystä oon yllätys yllätys taas itkenyt, täs meniki huimat pari minuuttia. "Rakas, voitko sä kattoa mua silmiin?" hänen rauhallinen äänensä kysyy, pyyhin kyyneleeni hupparin hihaan ja pudistan päätäni pienesti "jooko?" hän ottaa varovasti molemmista käsistäni kiinni ja epäröiden nostan katseeni tuohon mutta edelleen välttelen katsekontaktia "rakastan sua" Olli kuiskaa ja halaa minua mutta en saa sanottua mitään takaisin ..

"Y/nn" säpsähdän vastaan tulevia ihmisiä ja vedän hupun entistä syvemmälle "sa-" heistä toinen on sanomassa minulle mutta Joel keskeyttää hänet "oon tosi pahoillani mut meil on ny kiire ni y/n ei kerkee, anteeks" Joel sanoo kävellessään kokoajan eteenpäin hetken hiljaa käveltyämme uskaltaudun vinkaista Joelin nimen, Joel jättäytyy taaemmaksi viereeni "mistä hyvästä toi tuli?" kysyn hiljaa, kiitollisena "mä näin ettet sä halunnu, ja sä et ite olis kuitenkaa sanonu mitään" Joel vastaa ja katsoo minua koko puhumisensa ajan "kiitos Joel" sanon hiljaa, jopa lähes kuiskaten

"Miten pystyt olee hupparis tääl, täälhä on iha tosi kuuma varmaa 30 astet" Ella, eli tämä Aleksin tyttöystävä kysyy minulta jälleen "Ella, se ei kuulu sulle, niin älä mieluiten ees kysy" Joel taas ikäänkuin puolustaa minua.. tuntuu pahalta "anteeks" puhelen itsekseni

_________________________________________

886 words

En oo yhtään tyytyväinen tähänkään:)

Kirjotettu joskus Toukokuun alussa