23. Kaksi lasta

81 3 0
                                    

Y/n:

"muute nyt olis mahis päästä euroopan kiertueelle et oisko se mitää?" Joel esittää kysymyksensä ottaessaan kengät pois.. muiden osalta vastaus olikin näemmä selvä meinaan kaikkien katseet ovat jälleen minussa "menkää te vaa keskenänne.. Must o enemmä hyötyy jossai muualla ku siellä" mumisen leikkien hermostuneena hupparini naruilla "no ei mekää sitte lähetä" Joel toteaa päättäväisenä "Joel ei ja tehä lähette, mä pidän siitä huolen.." Vastaan hänelle pysähtyen paikoilleni "mut sinä" Joel jatkaa ja pysähtyy hänkin paikolleen "mä sanoin, musta on enemmän hyötyä täällä. Mä en tykkää esiintyä tai osaa.. Toisekseen kolme sanotusta on niikö odottamas sitä et ne joskus ois valmiita.." sanon hänelle "ooksä varma..?" Joel kysyy "olen olen. Joel toi on teijä unelma ette helvetis peru sitä sen takii, koska minä" sanon tehden viimeisen sanan kohdalla lainausmerkit "mut säki oot osa meijä bändiä" tuo sanoo kuin joku  kuusivuotias huokaisen astuen ulos tästä huoneistosta perässäni Tommi ja Joonas, tosiaan Tommi käski meijän tulla mukaan kauppaan cause like ollaan vähän liian sekasin ja kuulemma kumpiki ottanu jotai vettä vahvempaa - oon mä ny oikeesti selvinpäin..

Noh kauppaan päästyämme kohtaamme Joonaksen kanssa jo ensimmäisen ongelmamme Tommi ei antanu meille semmosia autokärryjä. Melkein kaksimetrinen mies ottaa molempien kädestä kiinni. Työnnän kärryjä - tai oikeastaan liu'un niiden kanssa mihi me ees kärryjä tarvitaan, nää ei estä mua olemasta kiusankappale nimittäin Tommin pysähtyessä saatiin Joonaksen kanssa aina joko väittely, tappelu tai riehumiskohtaus "Noniin lapsoset nyt lähetään" Tommi sanoo "mut mä halusin sen kurpitsan" sanon kädet puuskassa "no nii i, mäki haluun!!" Joonas sanoo "te halusitte aika montaa asiaa täl reissulla että saatte yhteisen ilmapallon" Tommi sanoo ja ottaa jonkun punaisen ilmapallon joita näemmä ilmaisena jaettiin.

..

Siinä studiolle kävellessämme- Tommin kävellessä leikimme jotakin ihmeen hippaa joka päätyi sitten välillä jonnekkin puistoon ja siellä puistossa piti leikkiä sitte kolkytminuuttia ennenkö sai lähteä

..

Studiolle päästyämme (jollakin ihmeellä siis) potkimme kengät jaloistamme Tommin mentyä jo edeltä. Niinno kun eteisestä saavutimme vihdoin tuon päähuoneen Tommi huokaisee helpotuksesta "mä en enää ikinä lähe näide kahen kaa minnekkää joo sinne mentäessä molemmat käyttäyty ihan asiallisesti jossei muutamaa pahoinpitelyä oteta huomioon.. Joo no kaupassa heti sisää päästyä nää ois halunnu sellaset autokärryt" Tommi sanoo pitäen sitten hetken tauon, katsahdan Joonakseen joka katsoo takaisin "no ei sitte otettu autokärryjä, näil oli joka puolenminuutin välein joku väittely käynnissä ja takasi tullessa nääpä pääty sitte puistoon leikkimää tätä hippaa joka alotettii jo kaupan pihassa sit mun piti komentaa nää alas sielt kiipeilytelineestä meinaa tää toinen sankari seiso jo jossai katolla - enkä todellakaa tiiä missä vaiheessa se sinne oli menny" Tommi kertoo noille tarkasti kuunteleville miehille joidenka huomaan katsovan meitä kahta "no mitä se ei anna tota ilmapalloa" tuhahdan "noni Joonas, pitää osata vuorotella" Tommi sanoo Joonakselle ottaen pallon tuolta antaen sen sitten minulle "Joel ja Joonas ei oo enää se kauhukaksikko vaa nää kaks" Aleksi naurahtaa, kävelen eteiseen, eteisestä keittiöön tajusin meinaan että väärä ovi.. Otan sakset ja jälleen kävelen eteiseen. Eteisessä puhkaisen pallon. Seuraavana kohteena olisi tuo "päätila" annan puhjenneen ilmapallon narun Joonakselle joka haikeasti tuijottaa palloa. Vien sakset sinne minne ne kuuluvatkin "Joonas sä oot ihana, kiitos" kuiskaan miehelle  hymyillen, tietenkään kenenkään sitä näkemättä sillä katse ja kasvot taas piilossa jossain muualla.. Näen Joonaksen hymyilevän sanomani jälkeen ja tuonhan sanoin vain kaverimielessä molemmat meistä sen tietävät että ihan turha muuta luulla.. Olli don't worry<3
"noni öö Joel ja Niko voidaankos äänittää sun osuus.." mumisen, tosissani joutu miettimään kumpi tuo blondi laulaja on eihä noita kahta voi ees sekottaa.."joooooooooo voiaa me" Joel vastaa harvinaisen nopeasti ja lopettaa Joonaksen tuijottamisen "mikä kohta?" Niko esittää kysymyksensä yrittäen pitää pokkansa "mitä nää siinä naurat" kysyn antaen tuolle paperin jossa sanoitus on "no anteeks, just äskö sä olit ku kolme-vuotias ja nyt sää oot ku töissä käyvä keski-ikänen mies jolla o neljänkympi kriisi" Niko naurahtaa, melkeen tukehduin kuullessani tuon "keski-ikänen mies jolla o neljänkympin kriisi.. hetkone.." toistan Nikon sanoman hitaasti "voi Olli, Olli, Olli" Aleksi lohduttaa Ollia joka on haudannut kasvonsa käsiinsä "no älkää ny Olli tykkää just semmosista nelikymppisistä miehistä.." Joel huomauttaa väliin "ootte siis ihan samanlaisia, nyt Nikoliina ja Joeliina ylös ja tonne koppiin" komennan noita "SIIS MITÄ OLI?!" Joel kysyy mutta en hänelle mitään vastaa laitan vain oven kiinni noiden mentyä äänityskoppiin. Muutaman kymmenen yrityksen jälkeen aina jompikumpi repeää nauramaan, Niko on juuri laulamassa viimeistä lausetta koko sanoituksesta mutta ehei viimeisen sanan kohdalla hän purskahtaa nauruun "toiha kuulosti kinda hyvältä.. Jättäkää se siihe eikä tää ny oo mikää itsemurha kappale ni ei oo nii paha.." sanon maatessani lattialla katsellen kattoa "totta muute - ei toi paha oo se sopii toho loppuu" Aleksi miettii luoden sitten kysyvän katseen muihin "oon samaa mielt" Tommi vastaa. Olli ei kommentoi asiaa millään tavalla

..

Huomioni kiinnittyy Olliin joka ei juurikaan ole sanonut mitään "Olli" sanon saaden tuon huomion itseeni "kaikki hyvin?" kysyn "joo on" hän mumisee ja kääntyy sitten katsomaan ulos "haluisko joku lähtee baariin" Joel kysyy saaden lähes kaikilta myönteisen vastauksen noh kaikilta muilta paitsi minulta ja Ollilta. Olli nousee ylös ja hakee sitten puhelimensa jostakin päin tätä tilaa. Miehen kävellessä taas jonnekkin halaan häntä "Ollii sää näytät aina ihan helvetin hyvälle tell me how" valitan Ollille saaden tuon hymyilemään "okei ja joo rakastan sun hymyää sää oot ihana" kitisen hälle "oot mulle tosi tärkee, muistaksä ku me mentii naimisii jossai päiväkodin pihal, olit sillon jo liian ihana taas, sori viel siit ku kieltäydyin olemast sun tyttöystävä sillo ysiluokan vikan päivänä en tajunnu miten onnellinen tuun olee ain sun kaa.. Oot rakas" sanon hiljaa miettimättä sanojani kuitenkin puhuen totta.. Laitan käteni Ollin hiuksien sekaan pörröttäen ne sitten ihan pörröiseksi "no nyt mä näytän ainaki aasilta" Olli kommentoi  vilkaistessaan eteisen seinällä oleviin peileihin. Pussaan tuota nopeasti huulille jonka jälkeen kiedon käteni hänen ympärilleen "our lovers are here" Joonas hehkuttaa nyt jo ainakin kuivakännissä miten tuo on mahollista.. Kumpikaan meistä ei reagoi mitenkään Joonakseen- taikka muihin otamme vain muutaman askeleen sivummalle. Pidän silmäni kiinni nojatessani Ollin rintaan vasten edelleen ollessamme halissa.. lopulta oli pakko irtautua tästä halista meinaan pitää mennä mukaan - ei jooko mitään sellasta iltalehti juttuu et Joel Hokka löytyi humaltuneena ojasta.. Hohhojjaa..

Baarissa löysin itselleni taas jotain keskusteluseuraa "täÄ elÄmÄ On ihAn hElVETin vaiKeeTa" mies sammaltaa ottaen sitten tukea minusta "no riippuu miten sen ottaa" vastaan hälle "No eIpÄ mUakAa kOhtA enÄä oO" mies sanoo ja alkaa kiikkumaan puolelta toiselle "sama juttu" mumisen jälleen "siNäHä ooT nUorI pLikka mÄ täLläne vAnhA" hän sopertaa tarttuessaan kädestäni kiinni "oon joo" naurahdan
"nomut hei kiitos ku kerroit mulle mitä sulle kuuluu ja sitärataa" sanon jättäen tuon sitten yksin lähtien metsästämään täältä ihmisjoukosta yhtä tiettyä "jOUuuuLupUkkIi" kuulen Joelin hirnuvan jostakin nurkasta "ei helvetti Joel" mumisen itsekseni

..

Tassuttelemme jotain etana vauhtia näiden kahden kotitaloa kohden "oNkos KukkAa kerTonU kuI kaUnIilt näYtäT TäNää" Joonas kysyy ottaen tukea asuntonsa seinästä "et oo eka" vastaan hänelle haikeasti samalla auttaen ottamaan takin pois jonka jälkeen sitten kiikuttaen hänet makuuhuoneeseen "hyvää yötä Joonas" kuiskaan samalla sommitellen peiton miehen päälle tajuten tuon sitten nukkuvan, suljen huoneen oven hiljaa ja hipsin sitten eteisestä rappukäytävään portaat alas. Ulkona nojaan seinään sulkien sitten hetkeksi silmäni

_______________________________________

No mitä vittua täst on poistunu varmaa yli 400 sanaa!? Miks mun wattpad sekoilee 😭😭 mut joo kirjoitettu joskus marraskuus ja julkasen tänää 18.12.22

1155 words

~ One little life ~ Olli Matela and Y/nWhere stories live. Discover now