24.Sinäki?

112 5 0
                                    

Joelin nk

Sanoin että tää jää vaa yhteen kertaan mutta jostai syystä mulla on taas terä kädessä. Painoin sitä kättäni vasten ja vedin, vedin monta kertaa. Tämä todella oli vapauttavaa, puhistin taas jäljet jonka jälkeen vedin hihan alas. Tänään pitäis mennä Porkolle yötä joten toivon etten jää kiinni koska en halunnu että kukaan tietää ku ei tää ollu muutaku tälläne parin kerran juttu.

Olin nyt matkalla Joonakselle ja vähä jännittää, mitä jos se näkee mun käden? Aleksi on jo tarpeeksi vastuuta ni ei ne tarvi mua.

Olin Porkon ovella ja koputin, hetken odottelun jälkeen Joonas tuli avaamaan oven ja antoi minulle halin. Menimme tämän huoneeseen ja istuimme hänen sängylleen.

Joonas: miten sulla menee?

Joel: hyvin miten sulla?

Joonas: hyvin

Joel: mitä me tehään tänää

Joonas: en tiiä vielä mutta nyt ainaki halitaan

Joonas veti mut viereensä makoilemasn ja halasi mua, mun toinen käsi oli tämän rintakehän päällä ja hänen kätensä olivat ympärilläni. Tässä oli mukavaa, Joonaksen kanssa oli aina mukavaa mutta tässä oli myös turvallista. Liikutin vähän kättäni ja hihani laski, vittu vittu ja vielä kerran vittu.

Joonas: Joel mitä tää on?

Joel: ööm mitkä

Joonas: no noi jäljet sun kädessä? Joel nyt näytä niitä

Joel: ei siinä ole mitään

Joonas: mä kyllä näin ne, näytä ne nyt vaa

Huokaisin syvään jonka jälkeen nostin hihani niin ylös että kaikki arpenk näkyivät

Joonas: sinäkin?

Joel: ei se ollu ku pari kertaa

Joonas: arvaa kuka sano samaa? Aleksi

Joel: no joo mutta mä en oo Aleksi

Joonas: Joel rakas sä voit puhua mulle sun ei tarvi olla yksin tällästen asioiden kanssa

Joel: enmä tarvi apua

Joonas: jos satutat itseäsi ni et oo kunnossa

Joel: joonas rakas mä voin hyvin

Joonas oli tässä vaiheessa kyynelissä jonka takia vedin tämän haliin. Tuntui pahalta nähdä hänet siinä kunnossa varsinkin kun syy oli minun.

Joel: anteeks Joonas emmä halunnu satuttaa sua

Joonas: muttaku miks teit niin?

Joel: halusin vaa testata

Joonas: voi Joel

No nyt oltiin molemmat surullisia ja itkettiin yhdessä.

Aleksin nk

Istuin Ollin kanssa kauppakeskuksen penkeillä, oltais ootettu ulkona mutta siellä oli saatanan kylmä. Nojasin Ollin olkapäätä vasten.

Aleksi: millon ne tytöt tulee

Olli: niiden pitäs tulla iha kohta

Ihan hetken päästä he tulivatkin luoksemme ja istuivat vastapäätä olevalle penkille.

Sofia: moiiii Olli

Olli: moi

Milla: moro

Sofia: mitä tehtäs?

Olli: ihansama

Milla: mennääks syömää

Olli: käy

Sofia: mennää vaa

Mä vaan nyökkäsin koska ei huvittanu puhua eikä kyllä syyäkkään. Istuttiin nyt jonku ravintolan pöydässä ja kaikki muut tilasivat jotain mutta mä en.

Olli: Allu ooks ok?

Aleksi: juu ei vaa oo nälkä ku söin just ennenku lähettii.

Olli: okei

Ruuat tuli pöytään ja muut alkoivat syömää. Syömisen jälkeen mentiin vaa kiertelee kauppoja ja juteltiin kaikesta tai siis enimmäkseen Olli Milla ja Sofia jutteli mut kyl mäki välillä jotain.

Tytöt lähti nyt ja jäätiin Ollin kanssa kaksin, käveltiin kotia päin käsikädessä ja laitoin tästä taas kuva mun ms. Pian koitti kohta missä mun ja Ollin tiet erkanivat, annoin Ollille todella tiukan halin.

Aleksi: heippa

Olli: heippa nähään taas pian.

Lähin kävelemään kotia päin ja pian olinkin kotona, olin todella väsynyt enkä jaksanu oikein miettiä mitään. Päästessäni kotiin kävelin suoraan huoneeseeni, kaaduin sängylleni ja nukahdin.

Sanat 522



mitä käteen jää?Where stories live. Discover now