mitä käteen jää?

86.Ei oo ikinä onnellista loppua

Ollin nk

Äh ajatukset Iidan ja Allun välillä vain pyörivät päässäni, rakastin Aleksia mutta niin myös Iidaa. Minua kuitenkin pidettäisiin normaalimpana ja parempana jos pitäisin tytöstä... Ei Olli lopeta et oo ennenkää välittäny mitä muut ajattelee, mitä itse ajattelen? Pidän Iidasta mutta Aleksiin sattuu jos lähden... Ei saatana oon hommannu itteni paskaan tilanteeseen. Minä ja Aleksi ollaan legit satu tarina, niissä ei oo ikinä onnellista loppua.... Ehkä mulla ja Aleksillakaan ei oo? Aleksi oli oikea ihminen ja oikea aika, mutta se aika on tainnut loppua nyt. En tiedä kuinka jättäisin tuon ilman että se sattuu niin paljoa, rakkaus tarinamme päättyy tähän... Tämä tarina päättyy viimein parantuneen pojan uudelleen tuhoamiseen ja tuon pelastajan lähtemiseen, toisella pojalla taas elämä jatkuu onnelisena. Vittuuh miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?! Aloin vain itkeä, mitä vittua mä teen??!!!

Time skip aamuun

Aleksin nk

Heräsin herätykseeni, vittu tänään olisi kouluakin. Otin puhelimeni käteen ja aloin katsoa  siitä kaikenlaista eli siis lukemaan yöllä tulleita viestejä. Olin nukkunut jotain 12 tuntii ja silti väsytti, olen varmaan pirteämpi silloin kun olen nukkunut tunnin mitä olen nyt. Nousin kuitenkin ylös ja kävelin laittamaan valot päälle jonks jälkeen menin kaivamaan kaapistani vaatteitta. Otin jotku farkut ja jonku hupparin, hienoa Aleksi. Puin vaatteet jonka jälkeen menin syömään, söin leipää ja join vettä. Hienoa Aleksi, tuon jälkeen menin pesemään hampaani. Kävelin vessaan jossa otin hammasharjani käteen, laitoin hanan päälle jonka jälkeen harjani sen alle ja sitten laitoin harjan päälle hammastahnaa. Harjasin hampaitani noin kaksi minuuttia niinkuin niitä kuuluukin jonka jälkeen lopetin ja menin olohuoneeseen istumaan. Koulu alkaisi puol ysilt ja kello oli kaheksan eli pitäs lähtä kymmenen minsan päästä.

Olin matkalla kouluun ja oli aika lämmin päivä, aurinkokin paistoi. Näin Joonaksen jälleen kerran kävelemässä edelläni joten juoksin tämän kiinni.

Aleksi: moi Porko

Joonas: HUI SAAKELI

Aloimme molemmat nauraa, jotenkin aina onnistuin säikäyttämään tuon poika raukan. Pian hän saa sydänkohtauksen takiani.

Joonas: etkö voi ikinä tulla mun luokse silleen rauhallisesti ja olla säikäyttämättä mua?

Aleksi: hmmm mietitäämpäs, en.

Tuo käänsi katseensa minuun jonka jälkeen nosti kätensä, luulin että tämä alkaisi kutittaa minua joten tönäisin tuota ja poika raukka kaatui. Olin kävelemässä tuon luokse kysymään onko hän kunnossa mutta kompastuin ja kaaduin tuon päälle, ei saakeli. Siinä me makasimme päällekkäin maassa nauramassa, ei tosiaan ole turvallista että meidät päästetään kaksin kävelemään kouluun. Kun noin viisi minuuttia myöhemmin pääsimme maasta viimein ylös ja olimme lopettaneet naurun  lähdimme kohti koulua.

Aleksi: eikai sulle muuten sattunu pahasti?

Joonas: ei ollenkaa

Aleksi: ootko varma? Ei ollu tarkotus kaataa sua

Joonas: oon mut nyt teen sen mikä mun pitikin tehä

Tuo nosti kätensä ja pörrötti hiuksiani, tein saman tuolle.

Saavuimme koululle ihme ja kumma ennekuin kellot soivat eli emme olleet myöhässä, kävelimme jätkien luokse jälleen kerran nauraen.

Niko: joo en ees haluu tietää mitä tällä kertaa kävi

Tommi: en mäkää välttämättä

Olli: en ehkä mäkää

Joel: en mäkää mutta kysyn kuitenki, mitä vittua nyt on käyny että nauratte noi paljo?

Joonas vain nauroi eikä saanut sanaakaan suustaan joten jouduin kertomaan tämän tarinan.

Aleksi: tönäsin Joonasta ja se se kaatu ni sit olin menos kattoo onks s-

Lauseeni jäi kesken kun aloin nauraa, voi saakeli. Yritin kuitenki kasata itseni ja kertoa tarinan loppuun.

Aleksi: nii siis ku olin menos kattoo onks se kunnossa ni m-

Repesin uudelleen, ei vittu en pysty tähän. Joonas oli ilmeisesti jo paremmassa kunnossa joten jatkoi tarinaa.

Joonas: nii Allu oli tulos kattoo oonks ok mut sit se kompastu ja kaatu itekki suoraa mun päälle ni oltii siin maas makaamas ja nauramas varmaa viis minuuttia

Tommi: miten vitussa onnistuitte

Joel: pitäskö teijä hommatta joku koulu kyyti ku ette selvästikkää pärjää kävellen

Niko: eihä noita voi päästää ees yksin enää kävelemää

Olli: kohta ei oo kumpikaan enää elos

Tuntui väärältä että joku sanoi noin enkä toivonut sen olevan totta.

Sanat 623

Täs osas on hauskoi ja ei nii hauskoi asioita