mitä käteen jää?

84.Kasaa ittes ei oo hätää

Aleksin nk

Istuin huoneessani oven edessä itkien, en halunnut että kukaan tulee tänne varsinkaan vanhempani jauhamaan jotain paskaa painuisivat vaan molemmat vittuun. Mikä mussa vaikuttaa siltä etten ois lopettanu? Oonha mä pari kertaa sortunu uuellee mutta se vittu kuuluu asiaan, ei siitä noin vaa parannuta. Aloin vaa itkeä entisestään, ei kukaan luota muhun. Ajatus alkoi ahdistaa, vittujen vittu. Hapen saanti vaikeutui ja pahat ajatukset valtasivat pääni, vittu. Yritin rauhoitella itseäni, kasaa ittes ei oo hätää. Hoin tuota itselleni ja toivoin sen auttavan minua mutta turhaa, oli pakko saada jotain terävää tai kuolen. Nousin ylös ja aloin penkomaan joka paikkaa, jokainen laatikko ja kaappi tutkittiin vaikka happea en saanutkaan ja kyyneleet silmissä heikensivät näkökenttääni. Pian löysin jonku ikivanhan muovisen terottimen jossa oli terä tallella, kelpaa. Nostin yöpöytääni ja laitoin terottimen sen jalan alle jonka jälkeen päästin irti ja tuo putoI terottimen päälle. Se meni rikki ja sain terän irti, suoritus onnistui. Istuin lattialle ja nostin lahjettani jotta nilkkani näkyisi, tästä oli vaikea jäädä kiinni joten viiltelin tähän. Painoin terää nilkkaani vasten ja vedin, vedin, vedin, vedin, vedin, vedin, vedin, vedin ja vedin, verta valui ja sattui mutta se ei haitannut. Ahdistus oli loppunut joten onnistuin tässäkin, tällä kertaa en aijo jäädä kiinni. Toivottavasti kukaan ei pyydä näyttämään nilkkaani koska vastaus saattaisi olla hiukan nolo... Kuulin askeleiden tulevan yläkertaan joten vedin peiton sängyltä ja laitoin sen nopeasti päälleni ettei kukaan näkisi puuhiani. Pian oven avasi äitini, mitä seki haluaa?

Aleksin äiti: kulta ootko sä vieläki meille vihane?

Nyökkäsin vain, ei huvittanut puhua tälle.

Aleksin äiti: me ei haluttu loukata sua ja ollaan tosi pahoillamme mutta oltiin vaan niin huolissaan susta ku oot taas alkanu käyttäytyy eri tavalla

Aleksi: millä tavalla

Aleksin äiti: no oot ollu etäisempi ja pitäny enemmä pitkähihasia

Nostin vaan hihani nii ylös ku ne nousi, vittu tuo vois lopettaa tuon paita jutun kanssa.

Aleksi: näyttääkö nää siltä että näissä ois uusia arpia

Äitini vain hymyili ja poistui paikalta, ihme naine tuoki mutta ehkä mun pitäis antaa anteeks. Nostin peittoni pois päältäni ja lattia oli ihan veressä, niin oli myös peittonikin. Tää on aika huono asia, voi saatana. Nousin ylös ja otin pussilakanan pois jonka jälkeen heitin sen mun sängylle odottamaan, sen jälkeen hain paperia vessasta ja ensinnäki tyrehdytin verta vuotavan nilkkani jonks jälkeen aloin puhdistaa lattiaa. Joo en tosiaa enää viiltele en ymmärrä miks nuo epäilee, vittu oon tyhmä. Saatuani lattian puhtaaksi aloin pohtia miten saisin tuon pussilakanan puhtaaksi, en voisi heittää sitäkin vaan roskikseen. Vein sen pyykkikoneeseen ja laitoin sen päälle, jos se vaikks lähtisi irti.

Pesukone oli pessyt ja menin hakemaan sitä veristä paskaa sieltä, saatuani sen koneesta nakkasin sen kuivausrumpuun ja laitoin senkin päälle.

Sen pitäisi olla nyt valmis joten menin hakemaan sitä, oli se jotenkin puhdistunut. Jäi vain pari pientä haaleaa tahraa.

Sanat 459