Blood brothers || Blind Channel one shots

Joel x Joonas: Veljellistä rakkautta

[Joel]

Istun muiden jätkien kanssa taksissa matkalla satamaan. Meillä on tänään keikka laivalla. Mua jännittää ihan helvetin paljon koska mua ahdistaa laivakeikat. Sen takia me ei niitä kauheasti pidetä, koska niistä tulee yleensä kaaosta. Ja mä en pidä siitä että mua seurataan joka paikkaan. Mä tarvitsen aina keikan jälkeen omaa rauhaa. Mutta valitettavasti se ei ole aina mahdollista. Mun vieressä istuu meidän kiharapäinen kitaristi. Se hymyilee kuten aina. Miten vitussa se jaksaa aina olla noin positiivinen? Mä olen ehkä jopa kateellinen tuosta. Taksi saapui satamaan. Se oli vielä tyhjillään. Me päästäisiin laivaan hieman etuajassa, jotta saadaan kulkea rauhassa omiin hytteihin. Mä vedin silti hupun päähän. Satamassa oli melko kylmä, koska merituuli puhalsi navakasti. Me raahattiin kamat laivaan ja mentiin etsimään hyttejä. Olli ja Aleksi meni samaan hyttiin ja Niko ja Tommi jakoivat myös hytin. Se tarkoittaa sitä, että mä sain hyttikaveriksi Joonaksen. Vitun kiva. Mä en tiedä mitä meidän välillä on mutta kyllä meillä jotain on. Ehkä bromancea tai jotain sinnepäin. Mä menin hyttiin ja lysähdin alasängylle. Joonas saisi yläpunkan. "Mikä sul on? Oot koko päivän ollu jotenki poissaoleva ja vaisu?" Joonas kysyy yhtäkkiä. "No...mua vaa vähän ahdistaa tää laivalla oleminen" sanon. Joonas istui mun viereen. Se taputti mua olalle. "Johtuuko tää siitä mitä viimeks tapahtu?" Joonas kysyy. Nyökkään. Viime laivakeikalla me ei saatu olla hetkeäkään rauhassa. Mua ahdisti tosi paljon ja heti keikan jälkeen mä juoksin hyttiin ja sieltä Niko löysi mut itkemästä. Mä en saanut nukuttua koko yönä. Onneksi Niko oli mun kanssa. Se lohdutti ja auttoi mua. Seuraavana päivänä mä en suostunut tulemaan hytistä pois. Niko toi mulle ruokaa sinne. Meillä on täällä onneksi turvamiehet ja ne saa mun olon vähän turvallisemmaksi. Mä en halua että se toistuu. Me oltiin toivottu että saataisiin mahdollisimman yksityinen paikka ja päästiinkin henkilökunnan hyttikäytävälle. Sinne eivät ulkopuoliset pääse. Mä havahduin ajatuksistani kun Joonas ravistelee mua. "Mhh mitä?" mä kysyin. "Soundcheck on ihan just. Tuu mennään" Joonas sanoo. Me mentiin yökerhoon ja tehtiin soundcheck. Fanit oli jo päästetty laivaan. Mä päätin kuitenkin mennä hyttiin normaalia reittiä. Luulin että kukaan ei vielä olisi siellä mutta väärässä olin. Muutama fani tuli mua vastaan. Ne alkoi heti kysellä kuvia. Mä annoin ne tietenkin ja yritin jatkaa matkaa mutta faneja tulikin lisää. Mä painaudun seinää vasten. Ahdistaa. Mä haluan pois. Mä yritin huutaa faneille että menisivät pois mutta ei se auttanut. Fanien puhe muuttui sekalaiseksi muminaksi ja silmissä sumeni. Mä painoin kädet korvilleni. "M-menkää pois. J-jättäkää mut rauhaan pliis" mä pyysin. Kukaan ei kuunnellut. Kyyneleet valuvat mun poskille. "Lopettakaa" mä sanoin. "Hei! Perääntykää!" kuulin huudon. Muutama turvamies tuli paikalle. Ne hätisti faneja pois kun mä lyyhistyin seinää pitkin lattialle istumaan kädet naamalla. Mun sydän hakkasi hulluna. Pari muuta turvamiestä auttoi mut ylös ja lähti taluttamaan mua pois. Mä pystyin hädin tuskin kävelemään. Mulla oli todella huono olo. Mut vietiin bäkkärille. Mä istuin siellä ja tärisin hullun lailla. Mulle tuotiin lasi vettä. Hetken päästä muut jätkät tulivat paikalle. "Joel! Onhan kaikki hyvin?" Niko kysyy huolissaan. Mä olen kiertänyt kädet itseni ympärille ja kyyneleet valuvat valumistaan. Joonas tuli halaamaan mua. "Shh kaikki on hyvin Joel" se kuiskasi. Pakko myöntää että Joonaksen halaus helpotti. Mä painoin pääni sen olkapäälle ja nyyhkytin hiljaa. Joonas silitteli mun selkää lohduttavasti. "Pystytkö sä vetää tän keikan?" Niko kysyi multa kun mun itku oli viimein lakannut. Nyökkään. Eihän se ole kuin tunti. Sitten mä pääsen omaan hyttiin turvaan.

***
Mä istun mun ja Joonaksen hytissä ja laitan kajaalia silmiin. Keikka alkaisi ihan näillä näppäimillä. Mua stressaa tosi paljon. Mutta eiköhän tämä helpota kun pääsee lavalle. Me mentiin takaisin bäkkärille. Tällä kertaa turvallisempaa reittiä. Eipä aikaakaan kun oli aika astua lavalle. Mä vedin syvään henkeä ja juoksin lavalle. Fanien huuto täytti koko yökerhon. Stressi oli jälleen hävinnyt kuten aina. Keikka sujui tosi hyvin mutta Dark Siden aikana tapahtui jotain. Vikan säkeistön aikana mä satuin näkemään yleisössä yhden niistä faneista jotka aiemmin piiritti mua. Päässä alkoi heittää. Mä yritin sinnitellä biisin loppuun. Ehkä mä olin vaan juonut liian vähän vettä. Laulaminen kävi koko ajan hankalammaksi. Näkökenttä sumeni. Niko ilmeisesti huomasi että mulla ei ole kaikki hyvin. Se tuli tukemaan mua. Mä pidin Nikosta kiinni ja yritin pysyä pystyssä ja tajuissani. Biisi oli jo melkein ohi kun mun jalat pettivät ja mä kaaduin. Sitten kaikki pimeni.

[Joonas]

Joel tuupertui keskelle lavaa. Musiikki seisahtui. "JOEL!!" mä huusin. Fanit henkäisivät kauhusta. Niko huitoo vimmatusti käsillään ja pian verhot menivät kiinni lavan edestä. Mä menin Joelin luo. "Joel herää! Joonas tässä! Avaa silmät!" mä huusin. Se ei reagoinut mitenkään. Mun sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Lavalle tuli joukko turvamiehiä ja Joel kannettiin bäkkärille. Mitä ihmettä oli käynyt. Niko meni verhon välistä yleisön eteen. "Hyvä yleisö ei mitää hätää. Joelilla on kaikki hyvin. Tilanne on ihan hallinnassa" kuulin sen sanovan. Sitten hän ilmoitti keikan loppuvan tähän. Onneksi oltiin juuri ja juuri ehditty vetää Dark Side loppuun. Me muutkin mentiin bäkkärille. Joel oli jo tullut tajuihinsa mutta se oli kalpea ja näytti tosi huonovointiselta. Laivalääkäri, joka oli hälytetty paikalle, tutki nyt häntä. Onneksi kaikki oli kunnossa. Pyörtyminen kuulemma johtui vain matalan verensokerin ja ahdistuksen yhteisvaikutuksesta. Santeri oli tuonut Joelille Coca colan. Mä menin istumaan sen viereen. Silitin sen olkapäätä. "Oothan sä kunnossa nyt?" kysyin. Joel nyökkää. Se tärisee vähän ja sen naama oli edelleen kalpea. Muut jäivät vielä vähän hengaamaan bäkkärille, mutta mä lähdin Joelin kanssa hyttiin. Se tarvitsee nyt lepoa. Hytissä Joel kävi makaamaan sängylle ja nosti toisen käden otsalleen. Se huokaisi syvään. "Ihan vitun noloa" se puuskahti. "Heii, ei se mitää. Oma terveys pitää asettaa edelle" mä sanoin. "Osaaks sä sanoo mikä sulle tuli siel lavalla?" mä kysyin sitten. "No...mä näin yhen niist faneista jotka piiritti mua ja..en tiiä sain varmaa jonkinlaisen paniikkikohtauksen tai jotai" Joel sanoi. Niin, paniikkikohtaus voi ilmetä myös pyörtymisenä. "Ihan ymmärrettävää. Ne fanit käyttäyty sua kohtaan tosi väärin" mä sanoin ja yritin lohduttaa Joelia. Mä tiedän miten raskaasti se ottaa sen jos keikalla menee jokin pieleen.
Kun kello lähentelee kahtatoista yöllä, alamme mennä nukkumaan. Muut jätkät ei olleet vielä tulleet takaisin hyttiin. Kai ne on yökerhossa ryyppäämässä. Mä pesen hampaita vessassa. Joel on jo käpertynyt punkkaansa peiton alle. Se kai nukkuu jo. Mä näin vaan blondin hiuspehkon, joka pilkotti peiton alta. Mä kiipeän omaan punkkaani Joelin yläpuolelle ja käyn itsekin nukkumaan. Mä en kuitenkaan ehtinyt nukkua kauaa, kun mä kuulin mun alapuolelta ääniä. Mä kurkistin alas. Joel oli hereillä ja pyöri levottomana sängyssä. "Mikä on?" mä kysyin. "Ei tuu uni" Joel vastaa. Se oli unohtanut lääkkeetkin kotiin. Mä kiipesin alas ja menin Joelin viereen. Joel painautui kiinni muhun. "Kiitos" se kuiskasi. Mä hymyilin ja hipsutin sen niskavilloja. Punkka oli aika pieni mutta koska Joel oli laiha, me mahduttiin siihen hyvin. Joku voisi pitää tätä outona mutta mä ja Joel ollaan sen verran läheisiä ettei samassa sängyssä nukkuminen ole mitenkään outoa. Joel nukahti jossain vaiheessa. Mä katselin nukkuvan pojan kasvoja. Sen toisesta suupielestä valui vähän kuolaa. Se oli älyttömän söpö kun se nukkui. Ja näky Joelista nukkumassa on suht harvinainen koska tuo blondi ei pysty nukkumaan unettomuuden takia. Joel on aina ollut kuin veli mulle. Mä haluan että sillä on kaikki hyvin. Muhun sattuu kun mä näen että Joel itkee tai että sillä on paha olla. Mutta nyt se onneksi nukkui rauhallisesti mun kainalossa. Mä vedin peiton meidän päälle ja pian mäkin olin jo sikeässä unessa.

---

Tää luku on kirjotettu (kuten varmaan tapahtumapaikasta käy ilmi) BC risteilyl hytissä joskus tyylii illal tai yöllä. Toivottavasti tykkäsitte. Ja tää on täysin keksitty. Ei Joelii oikeesti varmaa ahista fanit noin paljoo. :)

Sanoja: 1237