Blood brothers || Blind Channel one shots

Niko x Aleksi: Tunteisiin

[Niko]

Me oltiin studiolla äänittämässä meidän uuden albumin vikoja biisejä. Mä olen innoissani. Nää biisit on helvetin hyviä enkä mä malta odottaa että me päästään julkaisemaan tää albumi, jota varten ollaan paiskittu hommia kuukausitolkulla. Yötä päivää. Hyvä että välillä ehtii edes omaan sänkyyn nukkumaan. Ollaan vietetty studiolla monia öitä. Mä katsoin jätkiä, jotka hääräsivät kuka mitäkin. Aleksi näpytteli jotain läppärillään. Joonas viritti kitaraansa. Joel räpläsi puhelinta. Tommi rummutti jalkaansa kapuloillaan ja Olli sääti jotain basson vahvistimen kanssa. Mä taas selaan mun vihkoa, jossa on mun kirjoittamia lyriikoita. Mutta meitä kaikkia yhdisti se, että me oltiin aivan helvetin väsyneitä. Onneksi tämä on kohta valmis. Kyllähän mä nautin musiikin tekemisestä mutta olisi kiva saada vihdoin kunnon yöunet. "Noni alotetaan. Joel, sä ensin" Aleksi ilmoittaa. Me ollaan seurusteltu Aleksin kanssa muutama kuukausi. Kun Aleksi liittyi bändiin, mä ihastuin siihen saman tien. Ja se kai muhun. Mä kerroin mun tunteista ja mun yllätykseksi se oli molemminpuolista. Nyt me sitten ollaan onnellisesti yhdessä. Joel laahusti äänityskoppiin ja pisti kuulokkeet korville. Kun Aleksi antoi merkin, se alkoi laulaa. Kun Joel oli vetänyt osuutensa Aleksin pyynnöstä jo neljännen kerran, sitä alkoi turhauttaa. Se avasi äänityskopin oven. "Mikä siinä nyt on muka vikana?" se kysyi kädet puuskassa. "Vedit vähä turhan korkeelta tos yhes kohtaa" Aleksi sanoo. Joel tuhahti. "Luuleks sä et tää laulaminen on jotenki helppoo häh?" hän töksäytti. "En tietenkää. Mut jos nyt otettais viel kerran toi yks kohta-" Aleksi yritti mutta Joel ei kuunnellut. "Mitä jos vaan hoidat hommas ni saatais tää vitun albumi vihdoin valmiiks?!" se kivahti. "Mut, mut..." Aleksi änkytti. Mun kävi sääliksi mun poikaystävää. Raukka oli vasta pari kuukautta sitten liittynyt bändiin ja sitten hänelle huudetaan kun se vaan yrittää tehdä työtään. Kyllä minä ymmärrän että meitä kaikkia väsyttää mutta ei Joel silti saisi käyttäytyä noin. Se kuitenkin lopulta suostui vetämään osuutensa vielä kerran. Aleksi kääntyi takaisin läppäriin päin selkeästi nieleskellen kyyneleitä. Se näytti merkin ja Joel alkoi jälleen laulaa. Mutta kun Aleksi ei näyttänyt olevan vieläkään täysin tyytyväinen, sillä meni lopullisesti hermot. "Vittu mikä siinä on että sä et voi vaan kelpuuttaa sitä?!" se huusi. "Noku se meni taas ihan vähän liian korkeelta..." Aleksi mumisi. Se selvästi pelkäsi Joelin reaktiota. "Me otettiin sut bändiin koska sä teit niin hyvää työtä ku tehtiin se yks biisi yhdessä mut olin näköjään väärässä susta! Sä oot vaa tommone säälittävä dj eikä susta oo vallottamaan maailmaa!" Joel karjui. Aleksi katsoi Joelia ja sen alahuuli alkoi väristä. Kyyneleet kimalsivat sen silmissä. Se paiskasi läppärin kiinni ja ryntäsi ulos studiosta kädet naamalla ja ovet paukkuen. Mä tiesin että Joel oli sanonut Aleksille todella pahasti. Kaikki olivat ihan hiljaa. Sitten mä en enää pystynyt hillitsemään itseäni. Mä nousin ylös ja marssin Joelin luo. "Joel mitä vittua?! Tajuutko sä yhtään mitä sä teit?! Sä sait Aleksin itkemään. VITTU ITKEMÄÄN!! Se on vasta liittynyt bändiin ja sä kohtelet sitä näin! Ei varmaan tuu kauheen tervetullut olo. Eikä kukaan sitäpaitsi oo täydellinen! Mä ymmärrän et sä oot väsyny. Me kaikki ollaan. Mut sä menit liian pitkälle!" mä huusin päin sen naamaa. Joel ei sanonut mitään. Mä lähdin katsomaan minne Aleksi oli mennyt. Se oli ilmeisesti lähtenyt koko rakennuksesta. Mä menin ulos ja näin Aleksin istuvan penkillä vähän matkan päässä studion ulko-ovesta. Mä menin istumaan sen viereen. Aleksi oli haudannut kasvot käsiinsä ja itki lohduttomasti. Mä silitin sen selkää. "Shh Aleksi älä itke" mä sanoin. "E-ehkä J-jo-el on o-oikeessa. E-ehkä m-mä e-en ku-kuulu tän-ne" Aleksi nyyhkytti. "Heiii tottakai sä kuulut" mä lohdutin. Mutta Aleksi vain itki. "Aleksi, Joel on vaan väsynyt. Se ei varmasti tarkottanu sitä mitä sano" mä sanoin. Aleksi nosti katseensa muhun. "Niko sä et ymmärrä" se sanoo. "Kun mä olin pieni, mä halusin olla rumpali. M-mut koulussa mulle vaan naurettiin. Mä yritin näyttää muille et musta on johonkin mut mua vaa haukuttiin" Aleksi sanoo takellellen ja alkaa sitten itkemään entistä enemmän. Voi raukkaa. "Joelin sanat sattu ihan vitusti. Musta tuntu et olin taas se pikku-Aleksi, joka istu luokan nurkassa ja kaikki vaa nauro ja haukku" Aleksi nyyhkytti. Mä ymmärrän liian hyvin. Mua kiusattiin myös koulussa. Mä en yhtään ihmettele että Joelin sanat tuntuivat niin pahalta. "Voi muru. Tuu tänne" sanoin ja vedin sen syliini. Aleksi painoi päänsä mun rintakehää vasten ja itki hysteerisesti. "Shhh Aleksi mä oon tässä. Ei oo hätää" mä sanoin ja silitin sen pörröisiä hiuksia. Mä keinutin sitä varovasti mun sylissä rauhoittaakseni sitä. Lopulta Aleksi oli jo rauhallinen. Kuului vain pientä niiskutusta. "Mennäänkö takas sisään jo?" kysyin. Aleksi pyyhki kyyneleitä ja nyökkäsi. Nousimme ja lähdimme sisään. Studiohuoneessa kaikki vain istuivat hiljaa. Ne kohotti katseensa kun me tultiin sisään. Joel istui vaitonaisena huoneen nurkassa. "Joel onks sul jotai sanottavaa Aleksille?" Tommi sanoi. Joel katsoi Aleksia. Sitä selkeästi kadutti. Se oli varmaan miettinyt käytöstään kun mä olin Aleksin kanssa ulkona. "Ööm...tota... anteeks et huusin sulle Aleksi. Ja et sanoin sillee. Sä oot tosi lahjakas. En tiiä mikä muhun meni. Kai mä oon vaa väsyny" Joel sanoo ja katsoi sitten Aleksiin kysyvänä. "N-no...s-saat anteeks" Aleksi sanoo ja hymyilee varovasti. Joel hymyili myös. Aleksi meni Joelin luo ja kiersi kädet sen ympärille. Joel oli ensin hämmentynyt mutta laittoi sitten kädet Aleksin ympärille ja taputti tuon selkää. "Onhan kaikki nyt varmasti ok?" Joel varmistaa vielä. Aleksi nyökkää ja hymyilee. Sitten hän meni läppärinsä luokse. Se oli onneksi vielä ehjä. Hän kuitenkin paiskasi sen aika voimalla kiinni. Onneksi läppäri on kunnossa. Se nimittäin sisältää kaikki uuden albumin biisit. Jatkoimme äänittämistä ja kaikki sujui hyvin.

---

Vihdoin sain aikaseks julkaista tän myös. XD Tää on vaa oottanu julkasuu tääl. Toivottavasti tykkäsitte. :D

Sanoja: 925