Blood brothers || Blind Channel one shots

Joel & Aleksi: Hotellihuone

Mä tiiän et tost otsikosta tulee väkisinki jotai kaksmielistä mielee mut tää ei oo semmone shotti. 🥲
Mut ehkä myöhemmi tulee myös smuttia. 😏

[Joel]

Makaan hotellihuoneen sängyssä. Tänään on ollut rankka päivä. Meillä oli keikka ja haastatteluita ja vaikka mitä. Juuri tämmöiset päivät kuormittavat mua tosi paljon. Mutta onneksi se on nyt ohi ja mä voin ainakin yrittää nukkua. Mä tiesin jo nyt että en tule saamaan unta mutta aina kannattaa yrittää. Mun kanssa samassa huoneessa oli Aleksi. Se oli tällä hetkellä suihkussa. Muut jätkät oli jääneet vielä hotellin baariin drinkeille mutta mä ja Aleksi oltiin jo tultu huoneeseen. Mä sen takia että mua väsytti aivan järkyttävästi ja Aleksi siksi että se ei halunnut mun olevan yksin. Hän on aina niin ystävällinen. Silloin Aleksi tuli suihkusta. Se meni matkalaukkunsa luo ja kaivoi sieltä bokserit. Sitten se meni omaan sänkyynsä. Me selattiin vielä hetki kännyköitä mutta sitten väsymys otti vallan. "Hyvää yötä" Aleksi sanoo ja sammuttaa yöpöydän valon. "Öitä" mä vastaan ja sammutan mun yöpöydällä olevan valon. Sitten mä otan hyvän asennon ja suljen silmäni toivoen että nukahdan. Peiton kahinasta päätellen myös Aleksi etsii hyvää asentoa. Pian kahina hiljenee.

***

Mä taisin käydä jossain unentapaisessa, koska mä heräsin siihen, että mä kuulin niiskutusta Aleksin sängyn suunnalta. Itkeekö Aleksi? Mikähän hänellä on? Mä käännyn Aleksin sänkyyn päin mutta näin vain mustan hiuspehkon, joka pilkotti peiton alta. Poika niiskutti edelleen. "Aleksi onks kaikki hyvin?" mä kuiskasin. Aleksi käänsi kylkeä ja katsoi muhun. Sen silmät oli punaiset ja vähän turvoksissa ja sen nenä punoittaa myös. Mä nousin ylös ja kävelin Aleksin sängyn viereen ja menin kyykkyyn. "Heii mikä on?" mä kysyin. "N-näin pa-pahaa un-ta. Ri-rilla, mun koira...s-se...k-k-kuoli" Aleksi sopersi ja kyyneleet valuvat hänen poskilleen. Mä tiesin että Rilla on Aleksille tosi tärkeä. Aleksi oli vienyt sen hoitoon vanhemmilleen kiertueen ajaksi. "Aleksi ei oo mitää hätää. Se oli vaa unta. Rilla on kunnossa ja sä näät sen sitte muutaman päivän päästä kun tää kiertue loppuu" mä lohdutin. Aleksi nousi istumaan ja mä istuin sen viereen sängyn laidalle. Mä halasin sitä ja se itki hiljaa mun olkapäätä vasten. "Aleksi älä itke. Shhh" mä yritin lohduttaa. Kun mä lopulta olin saanut Aleksin rauhoittumaan, mä hain sille vessasta paperia, johon se sai niistettyä nenän ja kuivattua kyyneleet. Sitten mä vein paperin roskiin. Aleksi meni takaisin makaamaan. "Yritä nyt nukkua" mä kuiskasin ja olin menossa omaan sänkyyn kun mä kuulin Aleksin äänen. "Joel....v-voisitko sä tulla m-mun viereen? Mä en saa unta" se sopersi. Se katsoi mua sinisillä silmillään. Enhän mä voinut sanoa ei. Eikä samassa sängyssä nukkuminen ole meille mitenkään outoa. Aleksi siirtyy vähän ja mä menin sen viereen. Mä sammutin valot ja suljin silmät. Mä tunsin kuinka Aleksi painautui mua vasten ja kietoi kätensä mun vartalon ympärille. Kai sille tulee turvallinen olo kun se saa nukkua jonkun sylissä. Mä silitin sen niskavilloja kunnes sen tuhina alkoi syventyä, mikä merkitsi, että poika oli sikeässä unessa. Mä laitoin käden Aleksin ympärille ja yritin saada uudelleen unen päästä kiinni.

---

Juuh. Aika kämäne mut menkööt. 🥲

Sanoja: 508