Olli x Aleksi: Ruokamyrkytys

231 13 3
                                    

[Olli]

Olimme valmistautumassa keikalle Ruisrockin bäkkärillä. Mä venyttelin ja tein joogaliikkeitä. Jätkät aina vittuilee mulle tästä mutta mun mielestä on tärkeää lämmitellä ennen keikkaa jotta lihakset ei mene aivan jumiin. Viimein oli aika nousta lavalle. Oli mahtavaa nähdä miten paljon ihmisiä oli tullut paikalle. Eturivissä näkyi hauskoja ja ihania kylttejä. Meidän fanit on kyllä maailman parhaita. Mä nautin täysin rinnoin ja tanssin ja hypin. Mun rakas poikaystävä Aleksi soitti mun takana. Sekin hymyili ja näytti iloiselta. Vähän väliä se tuli mun viereen ja hyppäsi korokkeelle kannustamaan faneja laulamaan mukana. Keikka sujui hyvin kunnes yhtäkkiä Aleksi juoksi kesken biisin pois lavalta. Hetken päästä Santeri tuli lavan reunalle ja se viittilöi keskeyttämään soittamisen. Joel meni sen luo ja Santeri kuiskasi jotakin sen korvaan. Mä olin huolissani. Mikähän Aleksille tuli? "Nyt on semmonen tilanne et Aleksi ei pysty jatkamaan keikkaa mutta ei mitään hätää me vedetään keikka loppuun ja Aleksilla ei varmasti oo mitää sen suurempaa hätää" Joel sanoo. Niin me sitten vedettiin keikka loppuun ilman Aleksia. Keikan loputtua mä juoksin samantien bäkkärille. Mä halusin tietää onko mun poikaystävä kunnossa. Mä pääsin perille ja näin Aleksin makaamassa lattialla tosi huonovointisen näköisenä. "Aleksi! Kulta mikä on?" mä kysyin ja menin sen viereen. Aleksi oli aivan valkoinen naamaltaan ja se tärisi. Sille oltiin tuotu ämpäri, johon se oli oksentanut. Mä nostin Aleksin mun syliin. Se nojasi muhun. "Tuli yhtäkkii ihan vitun huono olo" se sopersi. Mä silitin sen olkapäätä. "Se vaa juos tänne ja lyyhisty tohon ja jäi siihen tärisee. Meinas pyörtyy siihen" Mikko kertoi. Aleksi oksensi taas rajusti. "Mahaan sattuu" se valitti. "Shh mä oon tässä" mä sanoin. Santeri tuli pian paikalle ja sanoi että se oli kutsunut ambulanssin tarkistamaan Aleksin voinnin. Pian ensihoitajat tulivat. Ne tutki Aleksin. "Ei mitään hätää. Tää on todennäköisesti ruokamyrkytys tai tosi raju vatsatauti. Ei tarvitse mennä sairaalaan mutta jos olo ei helpota niin sitten suosittelen hakeutumaan hoitoon" ensihoitaja sanoi. Aleksi vapisi mun sylissä ja vähän väliä oksensi ämpäriin. Voi raukkaa. Ensihoitajat neuvoivat että Aleksin pitää nyt levätä ja sen pitäisi ainakin yrittää juoda vettä. Kun ne oli lähteneet, mä kannoin Aleksin autoon ja Tommi ajoi hotellille. Mä talutin heikon pojan huoneeseen ja peittelin sen sänkyyn. Mä laitoin ämpärin sen viereen lattialle. Aleksi nyyhkytti hiljaa ja mä yritin lohduttaa ja silitin sen päätä. Mä en kestänyt katsoa mun rakasta tossa kunnossa. Silloin joku koputti oveen. Menin avaamaan. Siellä oli Niko. "Miten Aleksi voi?" se kysyy. "No ei hirveen hyvin. Mikää ei pysy sisällä. Ei ees vesi" kerroin. Niko vaikutti yhtä huolestuneelta kuin mä. "No, me joudutaan varmaan vetämään se huominen keikka ilman Aleksia jos se ei siihen mennessä oo kunnossa" Niko sanoo. Nyökkäsin. Aleksi tarvitsee nyt lepoa. Niko lähti ja mä menin takaisin Aleksin luo. "Koita kulta juoda jotai" mä sanoin. Mä olin ostanut sille pillimehun hotellin aulasta. Mä juotin sitä varovasti Aleksille. Toivotaan että se pysyy sisällä. Mä silitin Aleksin päätä. Se taisi nukahtaa. Mun tekisi mieli jäädä Aleksin kanssa hotelliin mutta bändi tarvitsee mua keikalla. Onneksi Santeri oli luvannut huolehtia Aleksista sillä välin kun me ollaan keikalla. Juuri silloin Aleksi osoitti taas heräämisen merkkejä. Mä otin varmuuden vuoksi ämpärin lattialta ja hyvä että otin koska Aleksi oksensi saman tien. Sitten se alkoi itkemään. "Shh muru ei oo mitää hätää" mä lohdutin itkevää poikaa. Mä en ole ikinä nähnyt sitä tuollaisena. Mä keinutin sitä mun sylissä kunnes se nukahti uudestaan.

*Timeskip seuraava päivä*

Mä valmistauduin keikkaa varten kylpyhuoneessa. Aleksi oli vain nukkunut. Santeri oli käynyt kaupassa ostamassa smoothieta ja mehua. Mitään kiinteää Aleksi ei pysty syömään kun kaikki nestemäinenkin tulee ulos. Keikka olisi parin tunnin kuluttua mutta meidän täytyy jo lähteä keikkapaikalle tekemään soundcheck ja valmistautumaan. Mä menin Aleksin luo. "Mun pitää mennä nyt. Mut Santeri tulee ihan just tähä ni sulla ei oo mitää hätää" mä sanoin. "Mm" Aleksi vastaa. Me oltiin ilmoitettu Instagramissa että Aleksi ei valitettavasti pysty soittamaan tänään. Mutta onneksi kaikki muut ovat terveitä joten keikasta tulisi silti hyvä. Mä pussasin Aleksia otsalle ja lähdin sitten keikkapaikalle. Kaikki sujui hyvin mutta mä en voinut olla ajattelematta Aleksia. Eivätkä muutkaan. Kaikki oli vähän huolissaan kun se meni niin huonoon kuntoon. Muut lähti keikan jälkeen baariin jatkoille mutta mun ei tehnyt mieli. Mä halusin Aleksin luo. Mä soitin taksissa Santerille ja se kertoi että Aleksille oli noussut korkea kuume. Mä pääsin hotellille ja menin huoneeseen. "Noni kaikki on hyvin. Olli tuli" mä kuulin Santerin sanovan. Se siirtyi ja mä menin Aleksin viereen. "Mä oon tässä" mä kuiskasin. Aleksi hakeutui lähemmäs. Mä kiersin käden sen ympärille ja silitin sen hiuksia. "Ei meinaa pysyy mikään vieläkää sisällä ja nous kuume tos tunti sitte. Annoin jo särkylääkettä mut ei oo ainakaa vielä auttanu" Santeri kertoi. Nyökkäsin. "Kiitos" sanoin ja Santeri lähti. Aleksi itki hiljaa mun sylissä. Sillä oli varmasti huono olo. "Shh mä oon tässä" mä kuiskasin. Aleksi nukahti pian pää mun rintakehällä. Mäkin päätin ottaa päiväunet koska mua väsytti keikan jälkeen.

***

Mä heräsin kun mä kuulin Aleksin äänen. "Olli...älä jätä mua" se mumisi itkuisena. Se oli tulikuuma. "Aleksi, heii rakas mä oon tässä. Sä hourailet. Sul on tosi korkee kuume" mä sanoin. Aleksi raotti silmiään ja painoi päänsä mun rintakehälle. Mä silitin sen päätä. Sitten mä siirsin mun käden sen otsalle. "Sä oot ihan tulikuuma edellee. Mä haen sulle särkylääkettä" mä sanoin. Mä hain yhden pillerin ja autoin Aleksia nielemään sen veden kanssa. Sitten mä otin sen taas mun syliin. "Jos toi ei lähe helpottaa parissa päivässä ni mä vien sut lääkäriin" mä sanoin. Aleksi ei sanonut mitään. Se oli kalpea ja vapisi. Raukka. Teki pahaa nähdä se tossa kunnossa. Mä veikkaan että Aleksi kärsii pahasta nestehukasta koska se on oksennnellut niin paljon. Pian se nukahti. Mä hivuttauduin pois sen alta ja peittelin sen hyvin. Mä menin kylpyhuoneeseen ja kastelin yhden pyyhkeen viileällä vedellä. Sitten mä puristin sen jotta se ei olisi ihan litimärkä. Mä laitoin pyyhkeen Aleksin otsalle. "Mmmhh" Aleksi mumisi. "Shh. Tän pitäs laskee kuumetta" mä sanoin ja silitin sen hiuksia. Se nukahti nopeasti uudelleen. Kävin Aleksin viereen ja otin tuon kainalooni. Mä tiedän että mun läheisyys tuo Aleksille lohtua. Se tuhisi söpösti. Mä toivon todella että Aleksin vointi paranee pian ja se pääsee taas keikoille.

---

Synttäreiden kunniaks tänne kans uus luku. 🥳 Saattaa tulla viel toinenki. 😏 Mut mä oon nyt virallisesti aikuinen. Mut henkisesti en oo kyllä lähellekkää. 🥲

Sanoja: 1007

Blood brothers || Blind Channel one shots Where stories live. Discover now