Luku 11.

1.2K 45 0
                                    

-Niall-

Vihaan maanantaita. Se on tarpeeksi paha, kun silloin on koulua. Miksi se täytyy pilata vielä silläkin, että Eric nuolee Melinan naamaa kuin mikäkin Beethoven? Ei sillä, että minua kiinnostaisi millään mittapuulla, mutta joudun katsella sitä ihan tarpeeksi, kun Zayn ja Perrie, sekä Liam ja Danielle syövät toisensa elävältä. Niin, ja kaupanpäälle Harry ja Lolly syövät toisiaan silmillään, silloin, kun toinen ei näe.

Olenko todella ainoa tervejärkinen meidän porukasta? Vastaus on: olen.

Saimme sunnuntaina melko hyvään vauhtiin biologian tehtävämme Harryn kanssa. Tai siis, minkä hän sitten ehtikin tehdä viestittelynsä omasta. Kehtasikin valehdella päin naamaa, että ovat Lollyn kanssa vain kavereita! Tai niin, ehkä ovatkin, mutta Harry haluaa paljon enemmän, ja sen huomaa kyllä sokea simpanssikin!

”Huomentaa”, Harry sanoi haukotellen, kun istui puiselle penkille ja liukui viereeni.

”Nyt mä todella alan huolestua. Sä olet koulussa, ja kello on viittä vailla kahdeksan maanantaina!” nauroin.

”Äiti oli kotona...”

”Ja se estää sua... miten? Entä Starbucks?”

”Mun piti viedä äiti sinne samalla, kun tulen kouluun. Päätin sitten tulla samantien tänne.”

”Anne alkaa selkeästi tajuta mitä sä puuhaat, kun se nyt vallan on kotona aamuisin”, virnistin ja pukkasin Harrya kylkeen.

”En mä tahallani lintsaa. Mä en vain osaa olla ajoissa.”

”Se on tullut huomatuksi. Sun kannattaa sun ehkä-tulevan deitin kanssa sopia tuntia myöhempi aika, kuin minkä sovit itsesi kanssa. Saatat ehtiä saattamaan tyttöparan kotiin”, Lolly sanoi nauraen, kun tepasteli itsevarmasti mustissa korkokengissään meitä kohti. Tytöllä oli yllään valkoinen pitkähihainen ja vyötärölle ulottuva vekkihame, joka oli raidoitettu monilla eriväreillä.

”No hahhah, kun naurattaa”, Harry murahti.

”Älä nyt. Nousitko väärällä jalalla sängystä, vai mikä nyppii?” Lolly kysyi ja istui Harryn viereen.

”Ei mikään”, Harry huokaisi ja nojasi kylmään tiiliseinään ja avasi biologian kirjansa.

”No miten sujuu tehtävä?” Lolly kysyi ja nojasi päänsä Harryn olkapäähän.

”Ihan hyvin. Kai. Soph varmaan diskaa koko työn”, Harry naurahti.

”Ethän sä edes tiedä mitä siinä on, kun viestittelit koko illan Lollylle. Mä tein sitä yksin!”

”Höpö, höpö.”

”No kyllä”, nauroin.

”Missä Melina muuten on?” Harry kysyi kummastuneena.

”Eric haluaa hakea sen kouluun ekana koulupäivänä, ettei hän vain eksy. Kuinka... suloista”, sanoin.

”Melina? Eksy? Sehän on ollut tässä koulussa jo puolivuotta!” Lolly huudahti.

”No ei, vaan Eric! Se aloittaa tänään.”

”Ai niin. Unohtui.”

”Tuoltahan ne tuleekin”, Harry sanoi ja nyökkäsi käytävän päähän, josta Melina ja Eric kävelivät käsikkäin ja nauroivat jollekin. Melina pysähtyi omalle kaapilleen ja riisui takinsa, samalla kun Eric riisui omansa omaan kaappiinsa, joka oli toisessa päässä rivistöä.

”Huomenta”, Melina huikkasi hymyillen, kun Eric repäisi tämän itseensä kiinni ja suuteli Melinaa.

”Huomenta vain”, tuhahdin ja kohdistin katseeni Harryn biologian kirjaan.

Bad Team (FINNISH)On viuen les histories. Descobreix ara