Kauhutarinoita

13. Ikkuna

Eräänä kylmänä talvisena iltana 16-vuotias tyttö nimeltä Brittany Snow oli kotonaan yksin ja katsoi televisiota. Hänen vanhempansa olivat menneet illalliselle ystäviensä luokse. Rankka lumisade oli kestänyt koko iltapäivän, mutta Brittany ei välittänyt siitä, sillä hän oli kääriytynyt sohvalle pehmeän viltin alle.

Keskiyöhön mennessä Brittanyn vanhemmat eivät olleet vieläkään tulleet kotiin, ja hänestä alkoi tuntua epämukavalta. Hän ei kuitenkaan halunnut soittaa heille, koska he olisivat ajatelleet ettei hän osaisi huolehtia itsestään.

Televisio oli huoneen nurkassa, ikkunan vieressä. Hän katsoi yhtä lempielokuvaansa, kauhuelokuvaa nimeltä Prom Night. Yhtäkkiä hän näki silmäkulmastaan jonkin liikkuvan ikkunassa. Pimeyden ja lumen seasta hän pystyi erottamaan miehen hahmon, joka käveli ikkunaa kohden. Kun mies läheni, Brittany näki tämän kasvot ja järkyttyi näkemästään. Miehen kasvot olivat arpeutuneet ja hänen silmissään oli hullu katse. Hän tuijotti herkeämättä Brittanya. Brittany vetäisi peitteen päänsä yli. Hän ei uskaltanut liikkua.

Hitaasti hän veti peitteen nähdäkseen juuri ja juuri jotain. Mies seisoi yhä siellä, tuijottaen suoraan häneen. Mies laittoi käden taskuunsa ja vetäisi jotain esille. Se oli pitkä veitsi. Kauhistuneena Brittany vetäisi peitteen jälleen päänsä yli ja toivoi, että mies luulisi sohvalla olevan vain kasa vilttejä. Hän onnistui siirtämään kättään ja vetämään hitaasti puhelimen taskustaan. Hän paineli numerot 911 hitaasti ja pidätti hengitystään odottaen vastausta.

Kun operaattori vastasi "Mikä on hätätilanteesi?" Brittany veti puhelimen lähelle kasvojaan ja kuiskasi "Ikkunani takana seisoo mies. Hänellä on veitsi. Tulkaa pian."

Hän oli liikkumattomana peiton alla minuuttien kuluessa. Lopulta hän kuuli sireenien äänen ulkoa ja poliisi koputti oveen.

Brittany vetäisi peitteen pois ja juoksi ulko-ovelle päästäen kaksi poliisia sisään. He sanoivat etteivät olleet nähneet ketään talon ulkopuolella.

"Hän oli tuolla", sanoin osoittaen ikkunaa etupihalla.
"Se ei ole mahdollista", toinen poliiseista sanoi. "Kukaan ei ole voinut seistä siellä. Lumessa ei ole yhtään jälkiä. Jos joku olisi ollut siellä, hän olisi jättänyt jalanjälkiä." "Mutta hän seisoi juuri siellä ja tuijotti minua", Brittany sanoi. "Näin hänet omilla silmilläni!"
"Tiedäthän että silmäsi saattavat joskus huiputtaa sinua", poliisi sanoi. "Ehkä olet katsonut liikaa kauhuelokuvia."

Poliisit kääntyivät lähteäkseen, kun yhtäkkiä toinen poliiseista kääntyi. Hän katsoi sohvaa jossa Brittany oli ollut. Hänen leukansa loksahti auki ja silmät suurenivat järkytyksestä.

Lattialla sohvan takana oli veriset jalanjäljet ja veitsi. "Sinä et katsonut miestä ikkunan ulkopuolella", sanoi poliisi. "Katsoit hänen heijastustaan. Hän seisoi koko ajan takanasi."

[Kirjoittajan kommentti:] No niin, vihdoin sain julkastuu tänki! On ollu vähä kiireitä ja paljon tekemistä, eikä oo oikee huvittanu julkaista tänne mitään, mut sori siitä! Yritän kirjottaa tänne mahollisimman usein. Kuitenkin kirjoitan nämä kaikki ihan itse, vaikka katsoisinki netistä sen tarinan niin kaikki tästä teksistä on kuitenkin mun käsialaa, koska korjattavaa ja muuta saattaa löytyä. No mut kuitenki, tän löysin yhdestä kauhublogista johon linkki alla. Toivottavasti pidit!

http://kauhublogi.blogspot.fi/2014/03/ikkuna.html