Can you feel my pain

1. Luku | ei Ollin tarvii tietää |

/vuosi 2016\
Ollin nk
"Mut ei Ollin tarvii tietää", kuulen Joonaksen sanovan jossain päin treenistä. Mitä minun ei tarvitse tietää. Saavuin juuri treenikselle, jossa oli kenkien perusteella Joonas ja Joel.

"Mitäs Olli siinä tönöttää keskellä tietä?" Niko kysyy selkäni takaa, läimäyttäen kätensä olkapäilleni. "Shh", sihahdan. "Mä yritän kuulla mitä Joel ja Joonas puhuu musta", jatkan. Niko katsoo minua hölmistyneenä.
"Must tuntuu et siel Bring me the horizonin keikal tapahtu jotain mist mä en tiiä", sepitän vielä lisää. "No ainoo mitä mä tiiän on et Joonas kävi panemassa jotain illan päätteeks kännissä", Niko kertoo.

- - -

Tommin nk
"Olli maa kutsuu", sanon heiluttaen kättäni Ollin silmien edessä, kunnes tuo vihdoin herää takaisin tälle planeetalle. "Missäs sä kävit?" Joonas kysyy nauraen räkäisesti sohvan nurkasta. "Sori mietin vaa yht juttuu", Olli sanoo, syventyen jälleen ajatustensa ihmeelliseen maailmaan.

"No ei me vissii äänitettäkää bassoo tänää", Joel tuhahtaa turhautuneena. "No äänitetää sit vaik kitara, ku tol Joonaksel näyttää tota energiaa olevan", ehdotan. Joonas nyökkää iloisesti ja marssii kitaransa luokse.

/time skip iltapäivä\

"Olli lähekkö mun kyydillä kotii?" kysyn. Olli on ollut koko päivän omissa ajatuksissaan, joten ehkä saisin jotain tuosta ulos automatkalla. "Joo käyhän se", tuo vastaa ja poistuu treeniksen eteiseen laittamaan kenkiä jalkaansa.

- - -

"No mikä painaa mieltä?" kysyn, käynnistettyäni auton. "Joonas salaa multa jotai", Olli kertoo. "Se sano tänää aamulla Joelille, et mun ei tarvii tietää jotain", Olli jatkaa turhautuneen kuuloisenaa. "Oon iha varma et viikonloppuna tapahtu jotain mitä mun pitäs saada tietää".

Niin tosiaan. Olimme viikonloppuna porukalla katsomassa Bring me the horizonin keikkaa, jossa Joonas oli saanut uuden ystävän. Näin hienosti sanottuna. Seuraavana aamuna tämä vastuullinen töyhtöpää oli herännyt tuon ystävän sängystä. Ilman vaatteita tietysti. Joonas soitti minulle hädissään puoli kahdeksan aikaan aamulla, ettei tiedä missä hän on. Minähän hänet hain, muttei hän avannut asiaa minullekkaan tuon enempää.

"Kai sitä vaa nolottaa se mitä se teki, eikä se haluu kertoo", ehdotan. "Eli kaikki muut tietää paitsi minä?!" Olli huudahtaa. "No en mäkää muuta tiedä ku et se löys kaverin ja pääty sänkyyn sen kaa", selitän. "Missä mä sit olin?" Olli kysyy ihmeissään. "Sä olit sammuneena hotellissa, tai siis kai ne siel keikal tapas", kerroin tylsistyneenä. "No mut kenen kaa se sit-" "en tiedä".

- - -

Loppumatkan pysyimmekin hiljaa. Ajoin autoni Ollin talon parkkipaikalle. Jäin odottamaan, että tuo nuori miehenalku lähtisi autostani, että pääsisin joskus kotiinkin. "No mut jos saat tietää jotain nii voiks kertoo sit mulle", Olli kysyy hieman ujosti. Mitä sinä nyt minua rupeat ujostelemaan? "Joo, mut mä haluisin nyt päästä kotiin, nii heippa nähää huomen", sanon ja avaan Ollin turvavyön.
"Tuuks hakee mut, on luvattu sadetta?" Olli kysyy varovasti. "Joo ja älä ny mua pelkää", sanon naurahtaen. "En mä pelkää?" Olli sanoo kysyvästi. "Sun käsi tärisee", tuhahdan.
_ _ _
442 sanaa
Noniin eka luku ulkona. En oo päättäny mitää tiettyy julkasutahtii, mut julkasen aina sillon ku mul on lukuja. Toivottavasti tykkäätte tästä ja sillätavalla. Ja jos te kerroitte jotai ideoita siel kommenteis nii ne saattaa olla tääl jossai vaihees, mut näi alus ku mul on selkee juoni pääs nii en mahuta niit tähä. Jos joku luki tän nii jee moi:))
Olin eilen knotfesteil ja haluun sin takas😭