5. Luku | kato kaunisveden poika |

339 36 13
                                    

Joonaksen nk
Astun studion ovesta sisään. Huomaan eteisessä tuntemattoman kenkäparin. Kukahan tänne on tuonut kumppaninsa tällä kertaa? Ei meillä kellään taida sellaista kyllä olla. Tommi voisi jopa olla niin viisas, että saisi itselleen pokattua kumppanin, mutta tuskin hän sitä meidän bänditreeneihin toisi. Sitäpaitsi tuo kenkäpari kuuluu taatusti miespuoliselle henkilölle.

Astun studiohuoneeseen, ja jähmetyn nähdessäni sohvalla Aleksin. "Nii joo kato kenet löysin eilen mun lähikaupasta hortoilemasta, Alluki oli siel Bring me the horizonin keikal", Olli kertoo innoissaan. "Aijaa kiva", sanon. Tiedän, etten kuulostanut yhtään uskottavalta, mutta minkäs minä sille voin. Aleksi itse vei minut kotiinsa. Enkä tietenkään voi syyttää vain Aleksia, koska olinhan minä siinä yhtä paljon mukana.

"Alluuu!" Joel huutaa eteisestä iloisesti. Aleksi hymyilee söpösti sohvalla. Ja ei minulla ei ole romanttisia tunteita Aleksia kohtaan. Ehkä minä panin häntä kännissä, mutta se ei tarkoita, että tykkäisin hänestä romanttisella tasolla. Tuo toinen osapuoli minua kiinnostaa enemmän. Ei siis Olli.

"Kato Kaunisveden poika perkele!" Tommi puolestaan toteaa eteisestä. Kaikki näyttävät olevan Aleksin tulosta onnellisia. Olisin minäkin, jos Aleksi ei olisi kirjaimellisesti tullut sen keikan jälkeen.

"Heei Ollin pikkumies on tullu takasin!", Niko sanoo, kun hänkin päättää vihdoin ilmaantua studiolle. Hän menee suorinta tietä halaamaan Aleksia. "Porko must tuntuu, et sä et ollu yhtää ilonen siit, et Aleksi on tääl", Olli sanoo hieman surullisen kuuloisena. "Ai siis ei siis mä vaa... nukuin vähä huonosti", selitän pienesti änkyttäen. Tuo ei tainnut mennä läpi ainakin kaikkien ilmeistä päätellen.

Aleksin nk
Kyllähän minä tiedän, miksi Joonas meni vaikeaksi nähdessään minut. Niin minäkin menin, mutta osaan peitellä sitä paremmin. Osasin kuitenkin varautua tähän.

Joonas istuu viereeni sohvalle ja nojautuu hieman lähemmäs. "Et kerro sit kellekkään siitä mitä tapahtu", hän kuiskaa korvaani. Minä päätän vain nyökätä pienesti. "No Allu mite menee?" Tommi kysyy, asettaen kätensä olkapäälleni. "No ihan hyvin", vastaan. "No avaa ny vähä, seurusteletko?" "No en kyllä seurustele, mut nii no asustelen ihan täällä Helsingissä, muutin tänne sielt Amsterdamista, ku sain opiskelut päätökseen".

"Me lähetään hakee ruokaa nii oottakaa tääl", ilmeisesti Tommi huutaa. Studiolle jäi lisäkseni Joel ja Joonas. "No Allu kerroppas vähä jotain", Joel pyytää. "No mitäpä sitä kertois, teen musiikkia Alex Mattson nimellä", kerron. "Ai oikeesti, mahtavaa", Joel vastaa.
"Sä varmaan sit osaat auttaa tän yhen kohan kaa ku me ei saada tätä mitenkää kuulostaa järkevältä", Joel jatkaa. "No voinhan mä kattoo, jos saan jotai tehtyy", vastaan, kohauttaen olkiani.

"Tääl on tätä ruokaa nyt!" Tommi huutaa eteisestä. "Jes!" Joonas huudahtaa ja lähtee juoksemaan eteistä kohti. "Varo ny vähä", kuuluu Tommin ääni eteisestä. Hymähdän itsekseni ja nousen seisomaan. "Mikä pizza oli kellekki?" Olli kysyy pitäen kahta -ilmeisesti aika kuumaa- pizzalaatikkoa kädessään.

Kaikki mutustelevat tyytyväisen näköisenä pizzojaan. Minä mukaanlukien. "Noh ootteko Olli ja Allu ajatellu, et jatkuuks teijän suhde?" Niko kysyy yhtäkkiä. Avaan suuni vastatakseni jotain, mutta suljen sen, koska enhän minä tuollaista ole miettinyt. "No jos nyt rehellisiä ollaan nii en oo ajatellu mitään", vastaan lopulta. Olli jää tuijottamaan minua hieman surullisen näköisenä. "En mäkää oo miettiny mitää", Olli huokaisee hiljaa. Allupallusen valetutka piippasi juuri. Tuo oli suurin vale, minkä olen hetkeen kuullut.
_ _ _
497 sanaa
Hellurei.
Onks tääl muit tulos saimaa hehkuu huomen?

Can you feel my painWhere stories live. Discover now