Can you feel my pain

16. Luku | iltateelle |

Joonaksen nk
"Miks me ei tehä tällast musiikkii?" kysyn kuskinpaikalla istuvalta Nikolta. "Tässä tulee Aarne viidakoiden aarre veikeä ja suuri tuo alligaattori", laulan auton kaijuttimista pauhaavan kappaleen tahtiin. Niko naurahtaa, pitäen katseensa tiessä. Ihan hyvä, sillä muuten löytäisimme itsemme varmaan ojan pohjalta.

"Ehkä pitäs ehottaa muilla jätkille", Niko sanoo kohauttaen olkiaan. "Joooo", vastaan.

"Hei kiitos paljon kyydistä", sanon, ennen kuin suljen auton oven. Niko vielä nostaa kättään hyvästien merkiksi.

Painelen oikean numerosarjan oven ovikoodiin. Sen piipatessa avaan oven ja astun sisään. Päätän olla reipas ja kävellä portaat. Onnekseni löydän taskustani avaimet, joilla saan kotioveni auki. Ei olisi sopivaa herättää vanhempiani ovea pimpottelemalla.

Potkin kengät pois jaloistani ja kävelen jääkaapille. Äitini on jättänyt sinne minulle tehtyjä leipiä. Otan lautasen käteeni ja asetan sen keittiön tasolle. Otan jääkaapista myös yhden oluttölkin. "Pitkän studiopäivän päätteksi on ihan okei ottaa yksi olut" - Tommi Lalli, 2016

Istun pöydän ääreen ja alan mussuttamaan leipää, hörppien tölkistäni samalla.

Ollin nk
Istun sohvalla ja katson televisiossa pyörivää ohjelmaa. Tai en oikeastaan edes keskity mitä siellä tapahtuu. Keskityn Aleksin ajattelemiseen. Olisi helpompaa, jos saisin jotain vastakaikua tunteilleni.

Putoan pilvilinnoistani, jonkun pimpottaessa oveani. Huokaisen syvään ja lähden raahautumaan ovea kohti. On minullakin kyllä rankkaa.

Avaan oven ja hämmästyn nähdessäni oven takana Aleksin. Oikeastaan en edes hämmästy. Kuka muukaan siellä olisi ollut? Arvasin, ettei Aleksi voi vastustaa minua tätä pidempää.

"No?" kysyn. "Mitä no? Aattelin vaa et voinko... tulla ilta... teelle?" Aleksi kysyy takellellen. "Teelle?" varmistan. "Nii... tai käy iltapalaki", Aleksi vastaa.

"No tuu iltapalalle", sanon hetken hiljaisuuden jälkeen väistyen ovelta. Aleksi kävelee eteiseeni ja potkii kengät pois jaloistaan. Seuraan hänen toimiaan katseellani. Mitäs on niin helvetin seksikäs.

"No mitäs iltapalaa Aleksi ottaa?" kysyn päästyämme keittiöön. "Ihan se ja sama kunha se on jotai hyvää".

Taiteilen itselleni ja Aleksille jotain hyvää iltapalaa, samalla Aleksin tuijottaessa... no varmaan persettäni.

"Tässä", sanon tyrkäten lasilautasen Aleksin eteen. Annan myös kupillisen teetä Aleksille. Sitähän hän pyysi.

"Oliks sul jotai asiaaki vai tuliks vaa kuokkii", kysyn syöden tekemääni sämpylää. "No oon vähä miettiny... sitä mist puhuttii", Aleksi aloittaa.

No nyt alkoi kiinnostaa.

"Joo", vastaan, antaen Aleksille mahdollisuuden jatkaa asiaansa. "Et oisin ehk valmis suhteeseen, jos siis viel haluut", tuo sanoo pitäen katseensa lasilautasessaan.

Tuijotan Aleksia suu auki ja yritän käsittää mitä hän juuri sanoi. Tiedän olevani yleensä kovin itsevarma, mutta tässä tilanteessa, tuntuu kuin suuni olisi jähmettynyt. Se ei liikkunut, eikä suustani lähtenyt pienintäkään pihahdusta.

"Tajuun kyl ettet enää haluu", Aleksi sanoo surkeana ja nousee lähteäkseen. Nyt Olli tee jotain. Kurotan ottaakseni Aleksin kädestä kiinni, mutta tönäisenkin vain oman vesilasini kumoon. Vesi alkaa hiljaa valumaan kohti lattiaa, mutta tuntuu kuin lihakseni eivät enää toimi. Ne eivät tehneet elettäkään estääkseen veden valumista lattialle.

Aleksi katsahtaa ensin vesilasia ja sitten minua. "Aijoks oottaa et toi kaikki vesi on lattialla ennen ku siivoot sen?" tuo kysyy. Suustani ei vieläkään lähde sanoja. Ehkä korkeintaan muminaa.

Tämä on juuri se tilanne jonka kaikki haluavat itselleen.

Otetaan tämä nyt ihan hypoteettisena tilanteena.

Istut ihastuksesi edessä, joka on juuri kertonut haluavansa sinun kanssa yhteen. Olet myös hyvin tunari, joten ainoa liike mikä kehostasi lähti onnistui toteuttamaan vain harmia sekä itsellesi, että kohta koko taloyhtiölle. Suustasi ei myöskään lähde... no... yhtään mitään.

"Kyl haluun viel", saan vihdoin sanottua. Voisinkin vain olla täydellinen, enkä tällainen tunari.

Aleksin suu kaartuu hymyyn ja hän tulee luokseni. Hän kiertää kätensä ympärilleni. Sen sijaan että olisin halannut häntä takaisin, pysyin täysin paikoillani. Ei minun lihakset vieläkään toiminut, vaikka sainkin sanoja ulos suustani.

"Pitäskö meijän nyt iha aluks siivoo toi vesi tosta?" Aleksi kysyy saatuaan tarpeeksi halaamisestani. Päätän vain nyökäyttää päätäni. Ehkä parempi niin.

_ _ _
584 sanaa
Tulin nyt jälleen ilmottaa et oon toistaseks viel elos. En vaa oo jaksanu tehä tätä, mut sain tehtyy tän enne vuodenvaihetta, wuhuu.
Huomen ois jäähallikeikka, enkä oo oikei käsittäny sitä vielkää.
Mut joo heipsu ja nähää siel jos ootte sinne tulos.