Can you feel my pain

7. Luku | mikä tää on? |

Aleksin nk
Kävelen kotiani kohti. Lähdin vasta äskettäin studioltani, koska yksi biisi olisi jäänyt erittäin pahasti kesken, jos en olisi jäänyt vielä hetkeksi. Se hetki tosin venyi viideksi tunniksi.

Näen vähän matkan päässä tummiin pukeutuneen hahmon. Yliajatteluni päätti, että tuo henkilö yrittää murhata minut. Tottakai, koska mitä muutakaan hän tekisi ulkona tähän aikaan. Mitä lähemmäksi pääsen tuota henkilöä, sitä tutummalta hän alkaa näyttää. En nyt vain saa kiinni, kuka tuo on.

Lähestyn varovasti hahmoa. Joko tuo yrittää todella tappaa minut tai sitten hän vain näyttää siltä.

"Joonas?" kysyn, nähtyäni henkilön kasvot. Huomaan Joonaksen poskea pitkin valuvan kyyneleen. "Mikä on?" kysyn varovasti. "Mä kerroin Ollille", tuo vastaa hiljaa. "Mitä? Miks ihmeessä? Mehä sovittii!" sanon Joonakselle vähän turhan kovaäänisesti. Menisi melkein huutamisesta, mutta Joonas itse käski olla kertomatta ja nyt itse meni kertomaan.

"En pysty salaa siltä noin isoo juttuu", Joonas vastaa, rikkoen hiljaisuuden, joka laskeutui yllemme, huudettuani Joonakselle. "No mitä Olli sano?" kysyn. "Se haukku mut pystyy ja sano et oon petturi ja sitä rataa", Joonas kertoo.

"Sori oikeest et kerroin", Joonas jatkaa. "Ei se mitää", vastaan hiljaa, katsoen maata. "Kyl mä huomaan et se haittaa", Joonas sanoo. "Ei mua oikeesti haittaa, ei se kuitenkaa ois pysyny salassa loppujen lopuks".

Istun Joonaksen viereen puiston penkille. "Hei muistaks ku me oltii joskus yhes", Joonas sanoo hymähtäen. "Joo muistan, se oli kyl ikimuistosta", vastaan naurahtaen. "No jep, Olli kyl ei arvostanu vissii iha hirveesti", "joo ei vissii".

"Hei mun pitäs varmaa nyt lähtee", sanon hetken juttutuokion jälkeen. "No höh, mul oli nii hauskaa... kerranki", Joonas sanoo hiljaa. "No tuu meille", vastaan. Joonas katsoo minua hämmästyneenä. "Ai oikeesti?" tuo kysyy. Minä vain nyökkään.

Ollin nk
Ulko-oveeni koputetaan. Heitän kaukosäätimen sohvan nurkkaan ja lähden avaamaan ovea. Potkaisen matkalla lattialla lojuvia lehtiä ja ne leviävät ympäriinsä. Nyt vituttaa vielä enemmän, kun menin sotkemaan.

Avaan oven ja sen takaa paljastuu naapurini. "Moi?" tervehdin naapuriani kysyvästi. "Mikä se meteli oli mikä täältä kuului joku aika sitten, meinasin soittaa poliisit, kun olin niin varma, että täällä murhataan jotain", naapurini tokaisee. "Aa siis ei tuli vaa pieni sanaharkka yhen kaverin kanssa, mut ei mitää vakavampaa", vastaan. "Selvä no mutta pitäisikö vähän pienempää ääntä ensikerralla, kun minua sattuu korviin niin kovasti", naapuri mäkättää. "Joo kiitos hei hei", sanon vetäen oven kiinni.

Aina nuo naapurit valittavat turhasta. Kyykistyn lattialle keräämään levittämäni lehdet. Nostan ne eteisen pöydälle, jääden lukemaan päällimmäisen lehden kantta.

"Nyt kaikki vibraattorit puoleen hintaan, tarjous voimassa 10-12.12.2016". Mielenkiintoista. Selaan lehteä, löytääkseni oikean sivun. Haluan kuulla lisää tuosta tarjouksesta. Älä edes kysy miksi, kyllä sinä tiedät ihan hyvin.

Yritän lukea tarjouksesta, mutta puhelimeni alkaa soida, keskeyttäen vibraattori hankintani. Sivun alareunassa oli jonkinlainen alennuskoodi, jota hyödyntämällä vibraattorin sai tilattua netistä puoleen hintaan. Ilman postikuluja. Pakkohan tuo on hyödyntää.

Muistan vihdoin vastata puheluun. Eihän se kerennyt soida kuin pari minuuttia. Puhelun toisessa päässä on Niko Vilhelm Moilanen.

Puhelu:

Niko: Hei moi voinko tulla sun luo ku Anneli haluis pitää jonku tyttöjen illan sen kavereiden kaa?

Olli: No kai sä voit, moikka.

Niko: Moikka, oon siel koht.

- - -

Miksihän Niko juuri minun luokseni tulee. No ei kai siinä, kyllä tänne saa kylään tulla. En vain ole juuri nyt parhaimalla mielellä, mutta tuskin se Nikoa haittaa.

Päätän odotellessani tilata sen vibraattorin. Avaan puhelimestani oikean nettisivun ja etsin sieltä minulle mieluisen vibraattorin. Näppäilen tarvittavat tietoni ja alennuskoodin niille kuuluville kohdille. Olen juuri pääsemässä painamaan tilaa-nappia, kunnes Niko päättää aloittaa ovikellon runkkaamisen.

"No terve vaa sullekki", sanon avattuani oven. "No mikäs sun mielen on noin mustaks tehny?" Niko kysyy. "Joonas ja no nyt sinä", vastaan ja lähden takaisin sohvalle. Jospa nyt saisin sen tilauksen tehtyä loppuun asti. Toivon niin.

"Mikä tää on?" Niko räkättää eteisestä. Mitä hän nyt löysi.
_ _ _
604 sanaa
Joo älkää ees kysykö😭😭