Destiny ㅇ Vmin (Finnish)

Piece Of The Truth

Aamun sarastukseen oli yhä pari tuntia aikaa ja Taehyung oli siksi vaatinut vieraitaan palaamaan takaisin vierashuoneeseen ennen kuin he saisivat kuulla minkäänlaista selitystä. Koska kyse oli heidän turvallisuudestaan, olivat he hetken väittelyn jälkeen suostuneet lukittautumaan takaisin neljän seinän sisälle.. Kun taas Taehyung itse jatkoi yksinään kuun valaiseman pihan vartioimista aina aamun sarastukseen saakka.

Loppu yö olikin melko rauhallinen ja se kului hitaasti kaikessa hiljaisuudessa. Välikohtauksen jälkeen enää vain muutama heikkoa sielua vaelteli ympäriinsä aiheuttamatta mitään isompaa häiriötä. Ne eivät edes pistäneet vastaan, kun Taehyung teki työnsä ja lähetti ne takaisin tuonelaan.

Tällaiset sielut eivät olleet lähtökohtaisesti vaarallisia. Ne olivat hyväksyneet kohtalonsa ja palasivat takaisin elävien maailmaan vain päästäkseen näkemään sen vielä viimeisen kerran. Vaarallisuuden sijaan ne olivat vain onnettomia ja toivonsa menettäneitä sieluja, joita elämä oli kohdellut kaltoin. Ne eivät olleet läpeensä pahoja, mutta niiden paikka oli silti manalassa eikä paratiisissa..

Yön hiljaisuudessa Taehyungilla oli runsaasti aikaa miettiä, mitä hän kertoisi Jiminille ja Jungkookille.. Ja mitä kaikkea hän jättäisi kertomatta. Hän ei ollut osannut odottaa jäävänsä kiinni näin nopeasti eikä hän siis ollut vielä valmis kertomaan aivan kaikkea. Ei varsinkaan Jungkookille. Eiväthän he edes tunteneet toisiaan vielä kunnolla.

Harmaahiuksinen oli tarkoin varjellut salaisuuksiaan kahden pitkän vuosisadan ajan. Hän ei ollut koskaan puhunut niistä yhdellekään elävälle sielulle ja vain harva kuollut tiesi niistä sen enempää. Oli siksi sanomattakin selvää, ettei se ollut hänelle kaikista helpoin puheenaihe. Lisäksi hän uskoi, ettei elävien edes kuulunut tietää liikaa kuolemasta ja sen jälkeisestä elämästä. Se pidettiin syystäkin salaisuutena valtaväestöltä. Niin elävien maailman kuin tuonelankin rauha olisi tuhoon tuomittu, jos kaikki salattu tieto päätyisi ihmisten käsiin..

Kun auringon ensimmäiset säteet vihdoin valaisivat temppelin pihamaan, Taehyung suuntasi askeleensa vierashuoneeseen. Kuten hän oli jo valmiiksi osannut odottaa, Jimin ja Jungkook olivat molemmat täysin hereillä odottamassa häntä. Kaikesta päätellen he eivät olleet aikaisemman välikohtauksen jälkeen nukkuneet silmäystäkään ja sen sijaan he vain olivat kärsimättömänä odottaneet aamun koittoa.

"Jotenn. . . Mitä haluatte tietää?" Taehyung kysyi vaivaantuneena ja samalla meni istumaan lattialla lojuvalle patjalle, jonka päällä molemmat hänen vieraistaan istuivat.

"Kaiken", kaksikko vastasi yhtäaikaa molemmilla vaativa ilme kasvoillaan.

"Kerron kaiken, mitä voin", mies myöntyi, vaikkei hänellä oikeasti ollut mitään aikomuksia kertoa aivan kaikkea.

"Hienoa. Aloita vaikka siitä, että ootko oikeasti edes ihminen vai et", Jungkook vaati saada tietää heti ensimmäisenä, koska se oli asia, mikä häntä oli eniten mietityttänyt.

Tämän kuuleminen sai harmaahiuksisen hymyilemään vaisusti ja pudistamaan päätään pienesti. Hän oli odottanutkin joutuvansa selittämään asian. Mutta vaikka hän oli osannut odottaa sitä, se ei silti tehnyt asiasta puhumisesta yhtään sen helpompaa hänelle.

"Miten sen nyt ottaa. Olen ja en. Jotain siltä väliltä... Olin tavallinen ihminen viimeksi joskus 200 vuotta sitten. Kehoni tuhoutui, mutta sieluni jäi henkiin. Olen siis kiinteän muodon ottanut sielu", mies selitti ja sai sanoillaan kaksikon supisemaan keskenään jotain siitä, miten he olivat osanneet arvata, että jotain oli vialla Taehyungin kehoon liittyen.

"Miten tuo on mahdollista? Eikö ihmiset yleensä kuole, jos keho tuhoutuu?" Jungkook avasi taas suunsa ja vaati saada tietää lisää.

"Tavallisesti kyllä, mutta kuolin pyhäkön alueella ja ruumiini siunattiin pyhässä rituaalissa ennen hautaamista. Lisäksi kuolemaani liittyi paljon asioita, joiden takia en ollut vielä valmis jättämään tätä maailmaa.. Kaiken tämän seurauksena jäin tänne tällaisena ja koska minulla ei ole fyysistä kehoa, en edes vanhene ollenkaan", Taehyung vastasi melko ympäripyöreästi. Hän ei ollut vielä valmis kertomaan yksityiskohtia, joten hän päätti toistaiseksi hiljetä niistä.