Fuck the rules, i love you. (Finnish story)

Jäiset varpaat

Huoh. Maanantai. Masentava päivä. Herään typerään herätykseen taas 6.30, koulu alkaisi 8.20, Varhainen aamu. Vittu kuka päättää laittaa teineille maanantaiksi varhasen?

Moi vaan, oon Juuli Mittler, tutummin Jule.
15 vuotias tyttö, asun Kiteessä, tääl asuu vähä alle kymppitonni ihmisiä. Masentava paikka, eivoi muuta sanoa.

Käyn nopeaa suihkussa. En jaksa meikata, vaikka aihetta siihen kyllä olisi. Kiskon hiukset sotkunutturalle, joka on itseasiassa aika hyvä.

Haluan vähän panostaa, joten kiskon pillifarkut jalkaan, yläosaksi valitsen Jennan, joka on raivostuttava isosiskoni, vaatekaapista, ison niken vaaleanvioletin collarin, se sopii täydellisesti mustien farkkujen kanssa.

Violetti on ehdottomasti lempivärini. Kengiksi koituu perus valkoiset airforcet, ja takiksi laitan mustan toppatakin, koska on talvi. Kello vierähtää jo yli puoli kahdeksan, joten lähden kävelemään koulua päin. Mulla on siihen masentavaan paskaan matkaa alle kolme kilsaa, kiire tulee, TAAS.

Kello on 8.03 kun saavun koulun ovista sisään. Hyvä etten juokse jo luokkaa kohden, kunnes törmään johonkin toiseen oppilaaseen.

"Voi vittu!" Huudahdan kun tömähdän maahan.

"Anteeksi oon hirveän pahoillani!"
Kuulen hennon äänen sanovan.

"eikun, anteeksi mun olisi pitänyt kävellä eikä säntäillä. En oo nähnyt sua ennen, oon Juuli."

"Miisa Laurent, muutettiin just perheen kans tänne" tyttö sanoo ja hymyilee.

"Öööö, tiiätkö sä missä on 9D luokka?" Hän kysyy.

"Eikä! Oot samalla luokalla kun mä! Oon myöhässä jo tunnilta, mut voin sanoa että autan sua niin en ehkä joudu jälkkään" naurahdan miisalle.

"Joo, voin viel komppaa sua, ei jälkäs oo kiva istuu."

Istuin päivän tunnit miisan vieressä, tyttö vaikuttaa aivan ihanalta.

Sain selville, et miisa asuu noin 7 kilsan päässä minusta. Sovittiin että meen niille koulun jälkeen, että voitaisiin tutustua paremmin.

Koulu loppui, miisan isä tuli hakemaan meitä. Heillä oli kallis mersu, valkoinen ja nahkapenkit. Ihan upee auto, ainakin mun perheen skodaan verrattuna, vaikka hyvä sekin on.

Leukani loksahtaa auki, kun pääsemme perille. Kaksikerroksinen omakotitalo, ihan super upea. Tuo, jos jokin on ollut kallis. Heillä ei ainakaan rahasta ole pulaa, mutta se on vain hieno asia.

Miisa huomaa ilmeeni.
"Joo, iskä omistaa yhden suomen isoimman auto firman" tyttö sanoi, ehkä jopa vähän häveten.
"Se on tosi hienoa!" Sanon, ja häpeä katoaa tytön kasvoilta.

Olemme olleet miisan huoneessa pari tuntia, juteltu ja tutustuttu, kysyn missä vessa on.

"Alakerrassa, portaiden vieressä." Tyttö vastaa, ja lähden kipittämään alakertaan. Kello on jo 7, pihalla on pilkko pimeää, ja aulan jossa vessa sijaitsee, valot on sammutettu. Tällä hetkellä hämärään aulaan tuo valoa vain viereinen huone, keittiö, joten aula on lähes pilkko pimeä.

Pääsen portaat alas, kunnes törmään taas johonkin, ja kaadun maahan vauhdilla. Onnistun myös taittamaan nilkkani.

"Vittu miisa" sanoo matala ääni, joka raastaa selkäni kylmille väreille. Millä kenenkään ääni voi kuulostaa noin taivaalliselta?

"Miisa?" Kysyn. Hän taitaa luulla minua miisaksi. Yhtäkkiä aulan valtaa valot, kun hän kääntää valokatkaisijaa, ja siristää silmiään valon ollessa hämärän jälkeen häikäisevä.