Fuck the rules, i love you. (Finnish story)

Jeppe

3. Heinäkuuta. Kuukausi 2 viikkoa onnettomuuden jälkeen.

"Hienoa, käsi näyttäisi olevan hyvin parantunut, voidaan ottaa tukiside pois. Mites kylkiluut? Sattuuko niihin vielä?" Lääkäri kysyy.

"Ei, ei oikeastaan. Välillä jos esimerkiksi menen nopeaa kyykkyyn niissä tuntuu, mutta ei pahoin." Selitän hänelle.

"Mainiota, miltä solisluu tuntuu? Se näyttäisi nyt ainakin kuvissa olevan täysin parantunut." Hän jatkaa.

"Sekin tuntuu jo hyvältä, ei särkyä tai muuta." Jatkan. Tämä on pitkistyttävää. Eikö hän itse nää miten luut voivat?

Minulla oli hyvä tuuri. Luut ovat parantunut nopeampaa kun yleensä luut paranevat, eli saan edes kuukauden nauttia kesästä. Nyt olen joutunut jäämään kaikesta kivasta paitsi.

Miten mulla ja Lucasilla menee? Vaihtelevasti, viime aikoina on ollut parempia päiviä enemmän. Olemme miettineet että kertoisimme vanhemmilleni meidän suhteesta.

Minua pelottaa vain äiti. Hän ei pidä lucaksesta yhtään, mutta ei suostu kertomaan syytä. Syytä ei kuulemma ole, kun isä on kysynyt mikä pojassa on vikana. Toki isä vain luullen Lucasta ystäväkseni.

Miksi menin rakastumaan häneen? En kadu sekunttiakaan, meinaan miksi tämä on näin hankalaa?

Haluanko ottaa riskiä että lucas joutuu linnaan? En. En haluaisi. Mutta äitini ei ole niin hullu. Ei todellakaan.

Seuraava päivä koittaa, äiti ja isä lähtevät viikonlopuksi laivalle viettämään vuosipäiväänsä. He alkoivat seurustelemaan tasan 24 vuotta sitten.

"Ja pidätte sitten talon kasassa, ei pelleilyjä, ei bileitä, ette sotke. Okei?" Äiti kimittää.

"Joojoo menkää nyt vaan jo." Justin nauraa.

"Noni keitä tänne on tulos?" Kysyn nauraen kun äiti ja isä ajavat pihasta pois.

"Miisa, Arttu, Elias, Rasmus, Topi, Milla ja Lucas." Justin latelee.

"Aa Lucaski tulee." Sanon iloisesti.

"Tottakai. Mut vaa Miisa jää yöksi, toki lucaskin varmaan voi jos pyydät oikein nätisti." Justin nauraa.

Onneksi Enni ja Unna ovat kavereillaan koko viikonlopun. Jennakin menee taas ties missä, varmaan omassa kodissaan avopuolisonsa kanssa. Heidän häät ovat loppu kesästä.

Haluaisin viedä Lucasin häihin seuralaisenani, mutta sitä ennen pitäisi kertoa vanhemmilleni.
Ristiriitaista, en tiedä mitä teen.

Kohta kuitenkin jätkät sekä Milla ja Miisa tulevat ovesta porukalla sisään.

Lucas kävelee heti luokseni ja meinaa suudella minua mutta saan hirveän paniikin. Eikö hän tajua että Elias, Rasmus ja Topi eivät tiedä meistä?!

"Mitä sä teet?!" Sihisen hiljaa Lucasille.

"Enkö mä saa koskea mun tyttöystävään?" Lucas kysyy liiankin lujaa. Voi jumalauta.

Katson jätkiä kauhuissani.
"Kyllä me tiedettiin jo, juorut kiertää teistä aika pahoin." Topi sanoo.

"Onko meistä oikeasti joku juoru liikkeellä?" Mutisen.

"No se mitä bileissä kävi, aika moni kuuli teidän riidan. Mutta mitä se haittaa?" Rasmus kysyy.

"Mutsi ja faijja ei tiedä. Enkä tiedä miten ne ottaa meidän ikä eron." Selitän jätkille.

"No mut en usko et ne sitä mitenkää kummosesti ottaa." Elias sanoo rennosti.

Katsomme pari elokuvaa, jonka jälkeen päätämme lähteä urheilu kentälle pelaamaan korista.