Fuck the rules, i love you. (Finnish story)

Bileet

Kirjailian kommentti: aattelin tehä nyt välillä lukuja myös Lucasin näkökulmasta. Viimesin luku oli Juulin näkökulmasta maanantaina. Viikon aikana ei tapahtunut mitään ihmeellistä, joten skipataan perjantaihin! Pääsette vähän Lucasin pään sisään, nii ymmärrätte häntäkin paremmin! Lisäksi, tästä luvusta tuli vähän pidempi kun yleensä, mutta se tuskin teitä haittaa. Hyviä lukuhetkiä!

Lucas: Perjantai. Mitä sitä täksi viikonlopuksi keksisi. Ajattelin udella Miisulta et tekeekö se jotain juulin kanssa.

Ahh. Tuo pelkkä nimi saa mut sekoamaan. Juuli. Se pieni mutta helvetin ihana ja kuuma mimmi. Sen luonne on ku enkelin, mut samassa siinä on paholainen jota rakastan niin vitusti.

Kävelen rappukäytävän alas, ja istun volvooni. Siihen, jota Juuli rakastaa yli kaiken. Yksi papukaijamerkki mulle sen hankkimisesta. Käynnistän moottorin, ja otan kohteeksi kodin. Sen missä miisakin asuu.

Ajan ja kuuntelen musiikkia. Lopulta päädyn kotipihaan, äitin tai isän autoja ei näy, eli miisa on yksin kotona. Kävelen ulko-ovelle, ja siitä sisään. Jätän airforcet eteiseen, kun miisa teputtaa pienillä jaloillaan luokseni.

"Lucas! Missä oot oikein ollut?! En oo nähy sua viikkoon!" Hän huutaa iloisena samalla kun tulee halaamaan minua.

Voi tuota tyttöä. Pikkusiskoni. Niin rakas sellainen.

"On ollut vähän kiireitä, aattelin tulla käymään."

Yhtäkkiä miisan ilme kirkastuu. Hän ilmiselvästi keksi jotain.

"Voi luoja, mitä tällä kertaa? Eikai mitään typerää?" Kysyn tytöltä.

Eivittu. Eihän hän- ei. Eihän voisi.

"Missä mutsi ja faijja on?" Kysyn aavistellen tytön aikeet.

"Ne on koko viikonlopun työmatkalla. Saksassa... isä tekee auto bisneksiä ja äiti etsii jotain vaatteita mallistoonsa..." miisa sanoo samalla kun nään pienen pirun hänen olallaan. Aistin pelkkää pahaa.

"Järkkään bileet. Ja keksin just mistä saan alkoholin hakijan." Miisa nauraa.

Silmistäni tulee lautasen kokoiset.
"ET VITTU JÄRKKÄÄ JOS JÄÄT KIINNI SUT TAPETAAN!" Huudan tytölle. Tuo on paska idea, jopa minun mielestäni. Vanhempamme eivät olleet ankaria, mutta he eivät sallineet minkäänlaisia bileitä kotonamme.

"Se oli Juulin idea." Tyttö sanoo letkeästi.
Juuli tulisi sinne. Vittu! Täähän on hyvä idea!

"Novittu. Okei." Sanon.

Miisa katsoo minua kysyvästi " mistä moinen mielialanheittely?" Hän kysyy.
Sitten hänen silmät kirkastuvat kauhuissaan,
"ETHÄN SÄNYT JUULIN KOSKE?!"

Sydämmessäni muljahtaa. Kumpa voisin kertoa siskolleni miten kusessa olen hänen parhaaseen kaveriin. Mutten voi.

"MITÄVITTUA?! EN!" huudan.

"No huh!" Miisa huokaa.

"Niiiiin siiiiiiis-" hän katsoo minua räpsytellen ripsiään.

"Hyvä on. Annat rahat ja sanot mitä tuon." Vastaan tytölle.

Hän lyö sataviiskymppiä käteeni. "Ei. Miisa ei näin paljoa. Tällä saa aika vitusti viinaa sun muuta."

Tiesin että hän kutsui paljon ihmisiä. Mut sadanviidenkympin eestä alkoholia? Ei ole hyvä idea, etenkään kun tiedän että hän on pyytänyt muitakin tuomaan alkoholia.

"Älä marise! Ostat viinaa, siideriä, kaljaa ja vissyä. Pitää niiden välivettäki saada." Hän valittaa.

Huokaan syvään. "Mä muuten sitte tuun sinne bileisiin."