Yks meistä pukeutui aina pastellisävyihin.
Toinen pelkkään mustaan.
Kolmas ei välittänyt mistään.
Neljäs halusi välittää, muttei tiennyt mistä aloittaa.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
— v i l l e —
Mä istuin Jannen kanssa meidän lukion hiirenhiljaisessa kirjastossa lukemassa psykan seuraavaan kokeeseen, kun Jesse ilmestyi kirjahyllyn takaa kuin tyhjästä ja lätkäisi kovalla voimalla mun kirjan kiinni.
"Loppu se pänttäys, perkele!" se huudahti ja otti itselleen viereisestä pöydästä tuolin, johon se istui väärinpäin, jalat haarallaan tuolin molemmin puolin ja nojasi käsillään sen selkänojaan. "Se ois kuulkaas jätkät PERJANTAI!"
"Niinhän se ois", Janne sanoi mun edessä ja pyyhkäisi vaaleita hiuksia taaksepäin. "Paras aika lukee psykologiaa ja miettiä samalla mikä saa nuoren miehen vetämään perskännit joka perjantai", se lisäsi perään tyynen rauhallisesti saaden Jessen suorastaan haukkomaan henkeään.
"Voi jumalauta! Eläisit säki välillä!" Jesse tuhahti ja käänsi katseensa muhun. Mä avasin kirjan siitä kohtaa missä se olikin ja yritin ihan vittuillakseni ignoorata mun idioottibestiksen. Se yritti kurkistella aina vaan alempaa päästäkseen katsomaan mua silmiin, mutta mä en ollut huomaavanikaan sitä.
Lopulta se horjahti ja melkein putosi tuoliltaan.
"Oliko jotain asiaa?" mä kysyin, kun jouduin kohottamaan katseeni koulukirjan kannesta Jesseä kohti.
"Etkö sä kuullu? NYT ON PERJANTAI!" Jesse kailotti kovaan ääneen, vaikka me oltiin jumalauta kirjastossa. Sitä ei kyllä yhtään kiinnostanut kirjaston etiketit hiljaisuudesta, tai mitkään muutkaan etiketit. Paitsi tietysti ne, mitkä oli liimattu kaljapullon kylkeen.
"Jaksaiskohan Ellu ajeluttaa meitä? Ei nyt oikeen oo mitään mestaa missä bilettää", Jesse mietiskeli ääneen ja nappasi pöydältä mun puhelimen. Se käänsi näytön mun naamaa kohti saadakseen sen auki ja klikkaili tiensä suorilta tein soittamaan mun isosiskolle. Mä en jaksanut estellä sitä, kyllä munkin kaljahammasta vähän jo kolotti ja Jesse oli oikeassa, meillä oli molemmilla porukat viikonlopun kotona. Hennakaan tuskin ihan heti pystyi järkkäämään uusia bileitä, sillä ne edelliset oli vähän karanneet käsistä sen jälkeen, kun me oltiin Oonan kanssa lähdetty Eve-jahtiin.
"Onko kuljetuspalvelu Sirén?" Jesse kysyi teennäisen virallisella äänellä, laittoi puhelimen kaiuttimelle ja laski sen pöydälle meidän eteen. Mä en tiennyt miten iloisena Elisa olisi meitä kyyditsemässä, mutta ainakaan mun ei tarvitsisi itse kysyä.
"Riippuu vähä mistä on kyse", Elisa vastasi.
"Täällä ois muutama teini pillurallikuskia vailla ja sä tulit ekana mieleen, sä kun niin siitä pillusta tykkäät", Jesse virnisteli ja mä hautasin kasvot käsiini.
Jumalauta se oli nolo.
"Voi vittu Saarinen!"
"No en mä väärässä oo, vai mitä?"
"No et", Elisa nauroi. "Mihinkäs kellonaikaan tää tapahtuis? Mulla on menoo illalla joskus siinä kympin jälkeen."
"No hitto. Jos edes hetken aikaa? Pari tuntia? Voidaan alottaa rallit kasin aikaan, parissa tunnissa ehtii hyvin."
