12. Tommi x Joonas

202 13 20
                                    

Näis on koko ajan Joonas :D no mut ei mulla muuta ku et älä lue tätä. 😭😭

Tommi

"Voiks jo rauhottuu?" huokaisen Joonakselle, joka vetää tällä hetkellä harvinaisen rajua kielaria Nikon kanssa. Ja miettikääpä sitä, että olemme kaikki selvinpäin.

"Porko on vaa puutteessa. Ei muuta" Olli hymähtää. Pudistan päätäni jo aika kyllästyneenä tähän touhuun. Nousen sohvalta ja käyn hakemassa tuon hattarapään pois Nikon kimpusta.

"Kiitoksia" brune huokaisee, samalla pitäen hengitystauon. "No sähän oot kiimanen ku heti Tommin kimpussa" Joel vittuilee, kun Joonas on alkanut suukotella kaulaani.

"Vittu Porko" tuhahdan, samalla yrittäen miettiä millä tuon jätkän saisi rauhoittumaan. Vilkaisen kelloa todetakseni sen olevan sen verran paljon, että tuskin täällä mitään saadaan aikaan.

"Jospa mä vien tän jätkän kotiinsa runkkaa" totean, ja lähden eteistä kohti. "Mähän tuun sun luo" Joonas väittää, ja virnistää minulle yrittäen näyttää viattomalta. "Et varmana tuu" vastaan.

"En nii, ennen ku sä annat luvan" blondi virnistää hipaisten alahuultani, ennen kuin alkaa laittamaan kenkiään jalkaan. Pudistelen päätäni miettien miksi helvetissä olen tässä bändissä.

Pääsemme ovesta ulos suhteellisen nopeasti, kun on kuitenkin Joonas Porkosta kyse. Hänellä nyt menee ihan liian kauan päästä minnekään, kun sattuu näitä välikohtauksia.

"Tommi ooks sä koskaa kuullu siitä miten komee oot?" Joonas alkaa flirttailla, kun pääsemme autolleni. "Oon kai" mutisen. Avaan kuskin paikan oven käyden istumaan.

"No sä näytät aivan jumalattoman hyvältä" hän kuiskaa, ja liu'uttaa sormiaan reidelleni. Otan hänen kädestä kiinni ja siirrän sen hänen omalle reidelle.

"Oo nyt jooko vaa kunnolla. Pääset ihan pian runkkaa keskenäs" huokaisen, ennen kuin lähden ajamaan. Kehotuksestani huolimatta Joonaksen sormet eksyvät vähän väliä reidelleni.

Nyt saa jo riittää. Kerta tuo jätkä oikeasti on noin kiimainen, niin kai häntä nyt pitää auttaa. "Tommi sä menit ohi..." Joonas huomauttaa, kun en käännykään hänen kerrostalon luokse.

"En tietääkseni" hymähdän. Tuo hattarapää ei osaa ollenkaan odottaa, mitä tämä yö tuo vielä tullessaan. Jospa sen jälkeen hän ei olisi enää niin puutteessa...

Pääsemme hetken päästä kerrostaloni pihaan. "Sä oikeesti otit mut luokses?" Joonas varmistaa selvästi epäuskoisena. "Miltä näyttää?" vastaan.

Lähdemme kävelemään ulko-ovea kohti, ja siitä jatkamme matkaa kohti asuntoani. Ja kyllä, minäkin muutin sieltä Oulusta tänne Helsinkiin.

Heti kun olemme päässeet asuntooni, painan Joonaksen seinää vasten, ja painan huuleni hänen omillensa. Vien käteni hänen haaroihin, ja puristan pienesti.

Saan huokauksen vastaukseksi, mistä virnistän. Alan riisumaan takkiani samalla potkien kenkiä pois jaloistani. On varmasti helpompaa panna jos ei ole vaatteita riesana.

"Ooks sä top vai bottom?" Joonas uskaltautuu kysymään, kun lähden viemään häntä makuuhuonetta kohti. "Mitä luulet" murahdan näykkäisten hänen kaulaa.

"No ota mut sit nopee" hattarapää voihkaisee. Vedän hänen paidan pois, ennen kuin työnnän hänet sängylle makaamaan. Kiipeän hajareisin hänen päällä liikuttaen lantiotani.

"Tommih..." tämä huokaisee. Vedän paitani pois ja heitän sen lattialle. Samassa housunikin lentää. Päätän auttaa Joonasta, jolla on selvä kohouma haaroissa riisumalla hänetkin.

"Mä nyt käytän sua kostona ku naapurissa huutaa yöt lapsi" virnistän hänen korvanjuuressa näykkäisten sitä. "Siitäh vaan" blondi kuiskaa.

Olemme jo molemmat alasti, joten voisin ihan hyvin pistää tuon jätkän perseen uuteen uskoon. Tai pitäisikö sanoa panna...

Nousen Joonaksen päältä pois, ja käännän hänet mahalteen. Laitan liukkaria kalulleni, ennen kuin heitän tuubin pois. Kortsu nyt vie vain makua koko hommasta, joten.

Työnnyn hattarapään sisään rajusti antaen voihkaisun karata huuliltani. Joonas taas älähtää kivusta, mutta kyllä hän siihen pian tottuu. Nappaan lattialta vyön keksien sille hyvän käyttötarkoituksen.

Otan tuon jätkän käsistä kiinni, ja sidon ne yhteen tuolla vyöllä hänen selän taakse. Alan liikkumaan hänen sisällä hetken päästä rajusti.

"Ahh Tommih... Oo vielä rajumpih" Joonas voihkaisee. "Vai haluut sä vieläkih rajumpaa" totean alkaen imeä hänen niskaa. Alan työntymään hänen sisään entistä nopeammin.

Ja totta kai syvemmälle ja rajummin. Keksin siinä samalla vieläkin nerokkaamman idean, mikä on ihan pakko toteuttaa. "Sanoh joku biisi" käsken.

Tiedän Joonaksen kyseenalaistavan minua tällä hetkellä harvinaisen vahvasti, mutta ei se haittaa. "Vaikkah Gun" hän voihkaisee, kun löydän hänen sisältä sen herkän kohdan.

Nyökkään, vaikka ei tuo jätkä sitä näe. Avaan yöpöytäni laatikon jatkaen Joonaksen panemista. "Tommih mitäh helvettiäh? Ahh.." hän huokaisee.

Tosiaan, ideahan oli se että alan soittamaan ihan oikeilla rumpukapuloilla Joonaksen persettä, ja biisiksi osui tuotannostamme Gun. En minäkään ole niin viaton miltä näytän.

Päätän kokeilla alkaa läpsiä tuota jätkää ihan käsillä perseelle. "Tommihh.. äläh lopetah... ahh, vittuh" Joonas voihkii, mistä virnistän.

Tästä saattaa toki tulla pitkä yö, mutta onpahan naapureilla kerrankin jotain muuta kuunneltavaa kuin pelkkä vauvan itku...

***

Sanoja: 708

Ei mulla oo enää mitää sanottavaa.

We Are No Saints, No // Blind Channel OneshotsWhere stories live. Discover now