We Are No Saints, No // Blind Channel Oneshots

16. Niko x Minna

Niko jos eksyit tänne nii terve 👋

Minna

Hymyillen katsoin Nikoa, joka väsäsi meille iltapalaa. Istuin sohvalla silittelemässä Rommia, joka halusi erityisen paljon huomiota. "Voi Ronttia" kuiskasin huvittuneena.

Vilkaisin kelloa joka näytti kymmentä. Aamulla pitäisi herätä viimeistään seitsemältä, joten ehkä saisin ne terveelliset kahdeksan tunnin yöunet.

"Tuu syömään" brune kehotti joten tottelin heti hänen käskyä. "Käsky kävi et varoppa siitä" naurahdin Rommille joka ei olisi halunnut lähteä sylistäni minnekään.

Pääsin lopulta nousemaan sohvalta huomaten kauniin jäljen sohvassa. "Voi vittuh.." huokaisin vittuuntuneena. "Mitä nyt?" Niko kysyi ja katsoi minua ihmeissään.

"Anna paperia" mutisin ja valutin käteni pitkin kasvojani manaten elämää helvettiin. "Kaikki hyvin?" hän huolehti ja antoi minulle pari palaa paperia.

"Vuosin tähän" ilmoitin ja aloin hinkkaamaan valkoisesta sohvasta mukavaa veritahraa. Hienoa jälkeä menkat, pitikin istua tässä monta tuntia.

"Okei. Ei se mittää, mä voin siivota sen nii mee vaihtaa vaatteet" Niko totesi ja pussasi poskeani katsoen minua myötätuntoisesti. "Kiitti" mutisin kiitollisena ja suuntasin makuuhuoneeseen, Nikon vaatekaapille.

Etsin sieltä pitkän collegehupparin jonka kanssa lähdin kylpyhuoneeseen. Päätin samalla käydä suihkussa, niin ei tarvinnut sitä tehdä aamulla. Riisuin ja laitoin likaiset vaatteet pyykkikoriin, ennen kuin astuin suihkukoppiin.

Niko

Jollain ihmeen tavalla sain tahran lähtemään sohvasta, vieläpä kun se oli valkoinen. "Rontille pitäs antaa ruokaa" lässytin kissalle ja palasin keittiöön.

Kissa seurasi perässäni tyytyväisenä. Sen mielestä sitä ei selkeästi huomioitu tarpeeksi, vaikka Minna vasta silitteli sitä ainakin puolisen tuntia. Samassa hän tulikin luokseni kuivaillen hiuksiaan.

"Oot aina nii sulonen märillä hiuksilla" kuiskasin hymillen painaen huulemme ja nenämme yhteen kietoen toisen käteni hänen lantion ympärille. "Puhu vaa omasta puolesta" hän kuiskasi naurahtaen.

"Vai nii. No mut rakkaalle olis tossa iltapala valmiina. Saisko olla jotaki muuta?" kysyin osoittaen kädelläni pöytää, johon olin yrittänyt valmistaa romanttisen iltapalan.

"Seura kelpais ja sit huomio kans" Minna virnisti ja kietoutui minua vasten. "Onnistuu" hymähdin tuon korvaan ja silitin hänen selkää sormillani huomaten hänen käyneen hakemassa minun hupparini.

"Joku käyny varkaissa?" totesin muka syyttävänä. "Ehkä. Mut sä oot mun joten eiks sun vaatteetki oo sit mun?" hän yritti selitellä piirtäen rintaani jotakin. Hän nosti katseensa minuun yrittäen näyttää mahdollisimman viattomalta.

"No ei se kyllä nii mee. Mut ei se haittaa, oot seksikäs tossa oli sulla mitää vaa päällä tai ei mitää" virnistin vinkaten silmääni Minnan punastuessa ja haudatessa päänsä rintakehäni suojiin.

Naurahdin huvittuneena painaen pari pusua tuon hiuksiin, ennen kuin lopulta istuin rakas tyttöystävä sylissäni pöytään. "Tarvitko särkylääkettä?" huolehdin ja painoin pääni tuon selkää vasten.

"Voin ottaa nii ei ainakaa tartte katuu" hän vastasi ja ojensi minulle kätensä. Annoin hänelle Buranan ja vesilasin Rommin tuijottaessa minua tuimasti olohuoneesta.

"Perkele munhan piti antaa Rontille ruokaa" naurahdin tajutessani syyn kissan käytökselle. "Ei se haittaa, se pärjää kyllä keskenää hetken. Mä tartten sua enemmän" Minna ilmoitti ja kietoutui minuun kiinni.

"Niinpä. Rontti sulla ei oo menkkoja kestettävänä joten et tartte nyt extra huomioo" komppasin häntä ja painoin pari pusua tuon otsaan, jos ne vaikka auttaisi jotenkin.

***

Sanoja: 473

Tiedän aika lyhyt mut ei tästä tullu nii sulosta ku olin aatellu 😭