𝒚𝒉𝒕𝒆𝒏𝒂̈ 𝒊𝒍𝒕𝒂𝒏𝒂 | 𝑵𝒊𝒌𝒐 𝒙 𝒀/𝑵

77 - "Ei tässä auta ku rukoilla"

Y/n

Rauhallinen kevätpäivä. Istun toimistollani, joka sijaitsee bändin studion kanssa samassa rakennuksessa, vain kerroksen ylempänä. Bänditreenit ovat vasta illalla, jotta saan tehdä töitä rauhassa.

Järjestely "läpsystä vaihto" toimii meillä hyvin. Lumille ei tarvitse ainakaan ihan heti etsiä hoitopaikkaa, kun kumpikin pystyy hoitamaan. Tottakai on vapaapäiviä, jolloin olemme kummatkin kotona.

Toisella puolella käytävää on bändin managerin toimisto. Hän on paikalla silloin tällöin. Useimmiten hän hoitaa työnsä kotoa käsin ja tasaisin väliajoin palaveeraa poikien kanssa.

Itse kuitenkin teen mieluiten töitä toimistolla, koska täällä saan täyden rauhan. Rakastan lastani, mutta töiden tekemisestä ei tulisi yhtään mitään, jos työskentelisin etänä. Tietysti väistämättä tulee tilanteita, jolloin on pakko jäädä kotiin. Elämä on.

Kirjoittelen sähköpostia eräälle bändistä kiinnostuneelle, kunnes puhelin alkaa soida työpöydällä.
Näytöllä lukee " *Rakas️❤️* soittaa..".

"no moi?." Nostan puhelimen korvalleni.

"sun pitää tulla kotiin." Niko sanoo hätäisen kuuloisena.

"onks jotain sattunu?." Kysyn itsekin hieman hätäisenä.

"Lumi.. se.. kaatu potkupyörällä ojaan ja löi päänsä, soitin just ambulanssin." Niko jatkaa hätäisen sävyyn.

"voi herranjumala.. mä lähen nyt. oon kohta siellä, moi." Soperran orastavassa paniikissa.

Laitan tavarat kasaan ja ryntään työhuoneesta hissiin. Hissistä suorastaan juoksen autoon ja lähden ajamaan kohti kotia, pienellä ylinopeudella. Toivottavasti poliisit ei ole kytiksellä..

Kun pääsen kotiin, on rivarinpätkän edessä jo ambulanssi. Pysäköin auton tienreunaan, sillä luultavasti jompikumpi meistä lähtee sillä ambulanssin perään, jos sairaalaan pitää lähteä.

Kuulen sisältä Lumin itkua. Sydämeni murskaantuu, kun näen tilanteen laidan. Tytön päästä valuu verta ja Niko on silminnähden paniikissa. Ensihoitajat tekevät parhaansa tytön hoitamiseksi.

"mitä siis oliko Lumilla kypärää?!" Kysyn Nikolta järkyttyneenä.

"oli tottakai.. mutta se osu niin täysillä siihen valotolppaan, että koko kypärä hajos." Niko sanoo hiljaa.

Huokaisen, mutta halaan sitten Nikoa. Tuon kädet kiertyvät myös minun ympärilleni.

"kaikki järjestyy rakas."
Kuiskaan.

Niko nyökyttelee.

"noniin, tilanne on nyt se, että tyttö viedään uuteen lastensairaalaan jatkotutkimuksiin, koska päänisku on ollut sen verran kova. voitte lähteä mukaan tai soitella sairaalaan noin tunnin kuluttua." Ensihoitaja kertoo.

"varautukaa siihen, että Lumia voidaan pitää ainakin yhden yön ajan tarkkailussa. jos on nyt jotain mitä tytölle haluatte mukaan, niin ottakaa." Toinen ensihoitaja jatkaa.

"asia selvä, kiitos."
Niko nyökkää.

Sovimme, että Niko lähtee autolla perään ja itse menen ambulanssiin, sekä pakkaan tytön tavarat.

Laitan pieneen reppuun Lumin unilelun, hammasharjan ja tahnan, hiuskamman, eläinkirjan, vaippoja ja puhtaat vaatteet kotiinpaluuta varten.

Nousen ambulanssin kyytiin. Tunnelma on ahdistava ja stressaava, mutta yritän kuitenkin olla Lumin edessä vahva äiti. Hän tarvitsee minua enemmän kuin mitään.

-

Sairaalalle päästyämme Lumi vietiin tutkimuksiin ja meidän piti jäädä odottamaan Nikon kanssa.

"pitäs varmaan ilmottaa porukoille." Sanon hiljaa.

"ei stressata ketään, ennen kuin ollaan saatu tyttö tutkimuksista." Niko rauhoittelee ja silittää kämmenselkääni.

Nyökkään.

"toivottavasti meiän pienellä ei oo mitään vakavaa." Huokaan.

"Lumi oli kuitenki ihan tajuissaan ja puhu, joten ei se varmaan kovin vakavaa ole." Niko sanoo.

"niin. ei tässä auta ku rukoilla." Totean hiljaa.

Hiljaisuuden rikkoo Nikon puhelin, joka alkaa soida. Tuo kaivaa puhelimen taskustaan. Näen nopealta vilkaisulta näytöllä Joonaksen nimen.

"voi paska. meillä olis ollu treenit." Niko huokaisee turhautuneena.

Kuulen puhelimesta vauhkoavan äänen, joka kuuluu Joonakselle. Ihan kaikesta en saa selvää, mutta ilmeisesti ihmettelevät mihin Niko on jäänyt.

Hän selittää tilanteen laidan muille bändiläisille. Nyt ei ihan ensimmäisenä ole mielessä bänditreenit, kun oma lapsi on joutunut sairaalaan.

"ne toivotti paljon tsemppiä." Niko kertoo lopetellessaan puhelun.

"aa, kiitos."
Hymyilen hennosti.

"Lumi Moilasen vanhemmat oletan?" Valkoiseen lääkärintakkiin sonnustautunut mies seisoo edessämme.

"kyllä. onko meidän tyttö kunnossa?" Pomppaan lähes samantien seisomaan.

"tila on vakaa. kova isku aiheutti aivotärähdyksen, jonka vuoksi
tyttö jää ainakin yhdeksi yöksi tarkkailuun." Lääkäri selaa kädessään olevaa kansiota läpi.

"entäs se verenvuoto?" Niko puolestaan kysyy.

"päähän tuli pieni vekki. mutta se on liimattu ja paranee kuukauden sisään" Lääkäri kertoo.

Lääkäri lähtee johdattamaan meitä kohti Lumin huonetta.

-

Pieni tyttö makaa niin heiveröisen näköisena metallilla koristellussa pinnasängyssä. Meidän rakas Lumi.

Silitän hennosti ja varoen tytön päätä. Päästän samalla helpotuksen kyyneleet. Helpotuksen kyyneleet, että pääsimme näin vähällä.

Lasken unilelun, vaaleanpunaisen pupun tuon viereen. Se on ollut ihan syntymästä lähtien paras kaveri.

"hyvää yötä, äidin rakas kultapieni."
Kuiskaan.

Raskas päivä onneksi jo takanapäin.

-
sanat: 667

voi Lumi-pientä 🥺❤️‍🩹

noksu on jo ens viikolla?!? mitähähtäh🤯😍