Ajat muuttuu

43.Ollille huppari ja mulle...

Time skip pari viikkoa

Aleksin nk

Istuin luokan perällä odottaen kellon soimista ja kotiin pääsyä, tämä oli perjantain vika tunti joten meno oli vähän levotonta kaikkien osalta. Kaikki juttelivat toisilleen ja ne joilla ei ollut kavereita tekivät kaikkea muuta kuin käskettyä, itsekin juttelin Ollin kanssa ja no tehtävien teko ei aivan onnistunut. Eipä sillä niinkää väliä ole kun tuo opettaja ei siitä erityisemmin välitä, hänelle riittää että teemme läksyt hyvin. En kyllä niitäkään erityisemmin hyvin tehnyt mutta jotain sinne aina yritin väsäillä ja se kelpasi hänelle. Katselin Ollia tuon selittäessä jostain hupparista minkä halusi, voin vaikka ostaa sen hänelle. Joo sen teen ostan Ollille tuon haluaman hupparin hetikun pääsen kotiin. Voisin itse mennä tänään juomaan koska miks ei? En pistäisi pahitteeksi päästä unohtamaan ongelmia edes hetkeksi.

Istuin sängylläni ja katselin tuota Ollim haluamaa hupparia, se maksoi 50€. Pieni summa ottaen huomioon kaiken mitä Olli oli eteeni tehnyt joten maksoin hupparin ja suljin koneeni. Nyt oli Ollille huppari ja mulle... Alkoholia. En todellakaan suosittele ketään ikinä edes koskemaan alkoholiin sillä siitä tulee tapa unohtaa ongelmat, kaikilla on omat tapansa unohtaa ongelmat. Joillakin musiikki, joillakin itsetuhosuus, joillaki polttamine, joillaki juominen, joillaki asioiden ylös kirjoitus ja jotku voi jopa kertoa ihmisille, tapoja on monia. Sellaiset asiat jotka helpottavat oloa eivät aina ole terveimmästä päästä mutta ihmiset silti tekevät niitä, eivät he välitä kuinka pahaksi se on kunhan se helpottaa. Nuo ovat asioita jotka on helppo aloittaa mutta vaikea lopettaa, joo menipä taas syvälliseksi.

Kello oli noin yksitoista ja olin juuri kiipeämässä tikkaita alas, päästyäni maahan lähdin kohti jotain. Ei taaskaan mitään ideaa minne menisin mutta mieluusti joku turvallinen paikka. Avasin ensimmäisen juomani jo paikkaa etsiessä sillä se nopeuttaisi humalaan pääsyä kohteessani. Seikkailin ympäri jotain metsää ja join samalla. Pian löysin kiva ja syrjäisen paikan johon päätin jäädä, täältä en toivottavasti päätyisi pussailemaan kenenkään kanssa.

Saavuin tänne varmaan puoli tuntia sitten ja olin nyt jo aika mukavassa humalassa. Otin puhelimeni käteen ja aloin katselemaan olisiko siellä mitään erityistä, voin sanoa että samaa paskaa kuten aina. Laitoin puhelimen taskuuni ja jatkoin juomista kun eipä tässä muutakaan tekemistä ollu. En nähnyt kunnolla mitään ja kuuloni oli heikentynyt, oli siis mainio idea lähteä kävelylle. Kävelin jollain polulla ja pystyssä pysyminen oli vaikeaa, otin puista ja kaikesta muusta mistä vain sain tukea etten kaatuisi. Se oli kuitenkin aika turhaa sillä pian löysin itseni maasta makaamassa, nousin kuitenkin ylös enkä antanut tuon lannistaa tunnelmaa. Jatkoin matkaani eikä kauaakaan kun olin taas maassa, sattui vähän joka paikkaan. En taida päästä omin avuin kotiin joten otin puhelimeni käteen ja menim laittamaan ryhmäämme viestiä.

Jonnet

Aleksi: Coiko jpku tulma hajemsan?

Olli: Aleksi missä oot

Niko: Aleksii:(

Joel: Allu oletko humalassa

Aleksi: Mö ksaduim

Joonas: Joo hakekaa joku tuo

Tommi: Missä oot?

Aleksi: Mwtdä

Olli: Vittu laita kuva

*Aleksi laitto kuvan*

Olli: Okei pysy siellä mä tuun

Aleksi: Okli tylwe!!

Joonas: Ei oo eka kerta...

Joel: ....

Niko: ....

Tommi: Totta...

Olli: Hiljaa

Makasin edelleen tässä mihin kaaduin ja katselin taivasta, se oli kaunis. Minulla oli hiukan kylmä ja sattui.

Silmäni olivat kiinni mutta kuulin vaimeita läheneviä askelia, pian tunsin kuinka joku alkoi silittäö päätäni.

Olli: Aleksi pitäskö meijän lähtä

Aleksi: minne viet mut

Olli: kotiin

Aleksi: sun kotiin?

Olli: ni haluatko sinne?

Aleksi: joo!

Olli: no sitte mä varmaa vien sut sinne.

Poika nosti minut ylös ja lähti taluttamaan ilmeisesti heille päin, Ollin tuki oli niin hyvää että aloin jo pysyä pystyssä paremmin. Se oli hyvä sillä Ollin olisi voinut olla aika haastavaa kantas minut täältä heille.

Olimme Ollin talon edessä ja tuo avasi minulle oven jonka jälkeen työnsi minut sisään, talo oli pimeä ja hiljainen joten yritin itsekin olla hiljaa. Olli nappasi minut syliini ja lähti kohti portaita, suljin silmäni sillä ne eivät tahtoneet pysyä auki. Pian tunsin allani Ollin käsien sijasta pehmeän sängyn. Kuulin vielä vaimeasti jotain puhetta ja tunsin kuinka joku tuli viereeni mutta sen jälkeen sammuin.

Sanat 638

Sain vähä pidempää osaa😎🥳