Ajat muuttuu

71. Onko pakko juoda?

Aleksin nk

Makasin maassa hyvin suuri humala tila päällä. Olin ottanut ties mitä lääkkeitä ja viinaa aivan helvetisti liikaa, jos sammun toivon etten enää herää. En saamjt selvää mistään ja tuntui kuin kuolisin, jostain syystä nautin tästä. Jotenkin nostin itseni maasta ylös ja lähdin kävelemään jonnekkin, en tosiaan tiiä minne yritkn mennä. En älynnyt suunnista mitään enkä erityisemmin pysynyt pystyssä. Oksensin, oksensin niin monta kertaa etgä menim laskuissa sekasi. Otin puhelimen käteeni ja näin Ollin soittavan, hetken epäröimisen jälkeen vastasin tuolle.

Puhelu

Olli: Moi kulta mitä teet

Aleksi: Anteeks

Olli: Ootko taas juonu

Aleksi: Mm

Aleksi: Ihan liikaa

Olli: Rakas tuunko sinne

Aleksi: Ei tarvi

Olli: Kaikki on ollu susta tosi huolissaan

Aleksi: Sano että oon kunnossa

Olli: Et sä oo

Aleksi: En vitussa mut voit silti sanoa nii

Olli: Missä sä oot

Aleksi: Emmätiiä

Olli: Voitko laittaa kuvaa tai jotaki

Aleksi: Ehkä

Olli: Rakas laita nyt

Olli: Ei mua haittaa sun hakemine

Aleksi: Mutku

Olli: Aleksi nyt

Olli: Haluan sit turvaan

Aleksi: Okei sit

Vittu että oli haastavaa saada joku kuva mistä saisi mitään selvää.

Ollin nk

Aleksi laittoi kuvan sijainnistaan, lähtisin siis sinne. Ei minua haitannut hakea häntä mutta onko pakko juoda? Tahtoisin nähdä hänet joskus selvinpäin tai ilman darraa.

Saavuin Aleksin luokse ja hän istui maassa, entiedä mitä hän tutki mutta hän oli siittä innoissan. Istuin tämän viereen ja hän veti minut heti haliin. Hän oli aivan helvetin sekaisin, en muista milloin olisin nähnyt hänet näin huonossa kunnossa jos edes olin nähnyt.

Aleksin nk

Halasin Ollia, hän toi minulle turvaa. Alkoi taas oksettaa joten päästin Ollista irti ja käännyin oksentamaan, oksensin taas aivan helvegin monta kertaa. En ollut edes syönyt miten kehossani oli näin paljon oksennettavaa?

Olli: Aleksi onko kaikki hyvin?

Aleksi: pahaolo

Olli: varmasti on

Olli: pitäskö meijän lähtä?

Aleksi: minne

Olli: jonnekki

Aleksi: okei

Olli nousi ja otti käsistäni kiinni jonka jälkeen veti minutkin ylös. Lähdimme jonnekkin mutten vieläkään ymmärränyt mistään mitään, Olli piti minusta kiinni ja yritä pitää pystyssä. Aika monta kertaa kuitenkin löysin itseni maasta.

Ollin nk

Aleksi oli aivan saatanan sekasin, entiiä mitä se oli vetäny mutta ei tuo pelkkää alkoholia ollut. Jälleen kerran hän makasi maassa, ei häneltä pystyssä pysyminen onnistunut. Otin puhelimen käteen ja menin tuohon tuttujn ryhmää.

Jonnet

Olli: Saatana tää herra o sekasi

Joonas: Ale?

Olli: Juu

Niko: Taasko se o kännis

Olli: Iha saatanan

Tommi: Mikähä siinä o ettei selvipäi voi olla

Joel: Onko se kunnos

Olli: Ei

Olli: Ei se pysy yhtää pystyssä emmätikä mitä mä teen sen kanssa

Olli: Ei sen puheestakaa selvää saa

Niko: Vittu

Olli: Oksens äske oikeest varmaa 10 kertaa ja oli sitä enneki oksentanu iha vitusti

Joonas: Kuoleeko se?

Tommi: Varmaa alkoholi myrkytys

Olli: Se o tainnj vetää muutaki ku vaa alkoholia mut en si tiiä

Laitoin puhelimen taskuun ja katsoin Aleksia, voi parka. Nostin hänet jälleen ylös vaikka pian löytäisin hänet taas maasta.

Aleksin nk

Vittu et hävettää, en pysy yhtää pystyssä. Olli ei jaksa mua enää mä vaa tiiän sen. Ei kukaa jaksa emmä itekkää jaksa, jos Olli ei ois tullu oisin vrm sammunj ja tukehtunu omaan oksennukseen. Oispa nii käyny emmä jaksa elää. Pysähdyin ja Olli pysähtyi viereeni, käärin käteni tuon ympärille ja itkin. Päässä sumeni pikku hiljaa ja tunsin vain kuinka romahdin sen jälkeen muisti katkesi.

Heräsin ja kuulin pelkkää piippausta ympärilläni, avasin silmät ja olin sairaalassa. Vieressäni oli Olli ja joku lääkäri.

Aleksi: Olli mitä kävi?

Olli: joit ittes iha vitu paskaa kuntoo ja sammuit enkä tienny mitä tehä ku tuntu ettet hengittäny kunnol ni soitin ambulanssin

Lääkäri: onneks soitit ei olis ollu kovin kaukana et Aleksilt ois lähteny henki

Aleksi: mitenni?

Lääkäri: sun kehos oli nii paljo alkoholia ja ties mitä lääkkeit, ei se kestäny sitä. Sun sydän ois voinu pettää

Jaahas eipä mua kiinnostanu. Oisimpa kuollu.

Sanat 624

Voiettä