89. Mun Aleksi

62 8 0
                                    

Ollin nk

Istuin sairaalassa tuon pojan vierellä. Hän oli hengityskoneessa ja hänessä oli kiinni vaikka mitä letkuja, hän oli juuri ja juuri hengissä mutta ei ole vieläkään varmaa selviääkö hän. Oli kuulemman ihme että hän enää edes hengitti, heikosti mutta sentään hengitti. Sattui katsoa häntä tuossa kunnossa, mun Aleksi. Olin ollut täällä ksiken vapaa aikani. En ollut oikein nukkunut, jos satun nukahtamaan herään hetken päästä peläten ettei Aleksi ole täällä enään. Ilman Aleksia tuntuu kuin mulla ei ois mitään, eihän mulla tavallaa ookkaa. Jätkät on muuta ei oo jäljellä, syytän itseäni siitä mitä Aleksi teki. Tiesin kuinka paha hänellä oli olls ja silti en kertonut kellekkään. Olin selvinpäin mutta helvetin sekaisin, en tiennyt mitä tehdä. Halusin itsekin vain kadota, en halunnut tuntea mitään mutta tunsin aivan liikaa.

Istuin koulussa enkä pystynyt keskittymään, pystyin ajattelemaan vsin Allua. Olikohan hän herännyt? Herääkö hän edes? Mitä jos hän ei ole enää hengissä kun pääsen tuon luokse? Ei Olli älä ajattele noin, Aleksi on vahva jätkä eikä se luovuta näin helpolla. Ainoa ongelma on että hän haluaa luovuttaa. Silmäni täyttyivät kyynelistä mutten voinut keskellä luokkaa alkaa itkemään, yritin vaik pidättää niitä.

Joonaksen nk

Katselin vieressäni istuvaa Ollia, hän oli sen Aleksin jutun jälkeen ollut niin hiljainen. Tuntui oudolta, hän oli aina niin energinen ja kokoajan äänessä mutta nyt hän vain istui hiljaa. Tuon silmistä huomasi hänen pidättävän kyyneliä, voi raukka. Sattui nähdä hänet niin surullisena. Kaikki jätkät käsittelivät asiaa eri tavoin muttei tällä hetkellä kukaan tuntunun olevan aivan oma itsensä. Olli istui päivät sairaalassa ja yöt hän makasi huoneessaan muttei kuitenkaan nukkunut, Niko itki paljon ja hän kertoi kuinka paljon se sattui, Joel oli paljon haikeampi kuin normaalisti, Tommi oli aikalailla oma itsensä mutta hänestä huomasi että hän oli surullinen, itsestäni en oikein tiedä. Olli oli ainoa joka ei ollut puhunut siitä miten paljon se sattuu tai miltä se tuntuu, onhan Aleksi hänelle kuitenkin tärkein koko maailmassa ja hän tuntee pojan paljon muita paremmin. Tämä oli varmaan kovin paikka Ollille ja Nikolle, Olli oli tuon poikaystävä ja Niko hänen paras kaveri. Loppujen lopuksi se on ihansama, kaikkiin sattuu ei se ole mikään kilpailu keneen sattuu eniten.

Joelin nk

Tulin juuri koulusta kotiin ja kuuntelin, kotona ei ollut ketään. Jostain syystä koin tarvetta satuttaa itseäni, halusin soittaa Joonakselle ja pyytää apua mutta voinko enää tehdä niin. Olimme parhaita kavereita mutta entä jos hän oli Nikon kanssa? Kehtaisinko häiritä? Onko sillä edes väliä jos satutan itseäni?

En olljt vielä tehnyt mitään mutta haluni tehdä kasvoi koko ajan, jos en soita Joonakselle olen aivan varma että sorrun uudelleen. Hieman vastenmielisesti otin pjhelimen käteen ja etsin Joonaksen numeroa sieltä, löysin sen ja painoin jonka jälkeen vain odotin.

Puhelu

Joonas: Moi

Joel: Moi, millanne tilanne on?

Joonas: No täs makaan sängys yksinää eikä oo tekemist, kui?

Joel: pystyks tulla tänne?

Joonas: Voin, onks jokj hätänä?

Joel: Kai

Joonas: Mä tuun koita pärjätä

Tuntui jotenkil väärältä pyytää hänet tänne vaikka olemmekin parhaita kavereita.

Sanat 485

Tää on helvetin sekava mut kello o 6 aamul enkä oo nukkunu ni ehk saan anteeks

Ajat muuttuuWhere stories live. Discover now