Kun Yoongi haki kesätyöpaikkaa menestyneelle ratsutallille hevostenhoitajaksi, hän ei olisi voinut kuvitellakaan rakastuvansa hoitohevosensa lisäksi tallin omistajan poikaan.
Kesä tuoksui hevosille, mutta mikä tärkeintä; se tuoksui myös rakkaudelle...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
🦄 • 🦄 • 🦄
Jungkook käänsi suuren hevosen okseria kohden ja nojautui eteenpäin valmistautuen hyppyyn. Lämminverisen lihakset ponnistivat kahdeksankymmentä senttisen esteen ylitse ja se laskeutui tasapainoisesti etujaloilleen alas. Kentällä estettä kuvannut herra Jeon taputti kättään reittään vasten, kun Jungkook siirsi korskuvan Boraksen käyntiin ja keskittyi katsomaan Ramsessin esitystä. Kentän laidalla, Jungkookin isän vieressä seisoi pitkähiuksinen nuori tyttö, joka oli tullut katsomaan liinakkoa. Nähdessään tallissa Boraksenkin, tyttö oli kuitenkin ihastunut lämminveriseenkin sen verran, että oli kysynyt herra Jeonilta mahdollisuutta nähdä senkin liikkeitä.
"Jimin, hyppää Ramsessilla vielä kerran, niin Yelena saa sitten itse koittaa molempia hevosia sileällä", Jungkookin isä ohjeisti tytön kihistessä innosta. Suurempi hevosista oli hypännyt niin hienosti korkean esteen ja näytti toimivan mustahiuksisella pojalla kuin unelma, että hän pystyi sanomaan olevansa rakastunut. Vaikka hän olikin äitinsä kanssa alun perin tullut katsomaan haflingeria, oli ruunikko lämminverinen varastanut hänen sydämensä suurilla tummilla silmillään.
Jimin käski Ramsessin koottuun laukkaan ja antoi hevosen kerätä itseään kiertämällä ensin uralla esteiden ohitse laukassa. Vieraiden katsellessa hän tahtoi liinakon antavan parastaan, ja onneksi Ramsessiskin vaikutti ymmärtäneen sen. Se laukkasi tasapainoisesti korvat pystyssä, eikä esteistä huolimatta yrittänytkään lähteä Jiminiltä käsistä. Ramses kääntyi avuista keskelle ensimmäistä estettä ja hyppäsi siitä yli. Toisin kuin Boras, Ramses jatkoi seuraavalle esteelle ja suoritti kaksoissarjan kevyesti. Tyttö katsoi silmät kiiluen, kun Ramses kohosi viimeiseen metrin pystyyn ja putosi sieltä hallitusti alas. Jimin laukkasi vielä uudemman kierroksen esteiden ympäri, ennen kuin antoi puuskuttavan, parasta antaneen ponin siirtyä käyntiin. Se hengitti raskaasti sieraimet suurina hiostavan kuumassa ilmassa ja venytti kaulansa alas asti kun Jimin antoi sille tilaa ohjista.
"No, mitä mieltä olit?" tytön äiti kysyi itse ihastuneena haflingeriin. Liinakko vaikutti täydellisen rauhalliselta hänen tyttärelleen, suurempi lämminverinen näytti arveluttavammalta. Ramsessin kanssa hän uskaltaisi päästää Yelenan ratsastamaan yksinkin, mutta ruunikon kanssa saisi pelätä alituiseen, mitä iso hevonen oli keksinyt.
"Mä en tiedä vielä", tyttö päätyi vastaamaan, sillä tahtoi varmistaa mahdollisuutensa päästä molempien hevosten selkään. Hän kiinnitti kypärän päähänsä, kun herra Jeon viittoi Jungkookia laskeutumaan Boraksen selästä. Ramses tarvitsisi hetken aikaa rauhoittua, ennen kuin hän uskaltaisi sallia mahdollisen ostajan ponin selkään.
Jungkook piti lämminveristä sen aikaa paikoillaan, kun tyttö nousi sen selkään innosta säihkyen. Boras vaikutti hieman epäilevältä, mutta lähti kiltisti kävelemään tytön käskystä eteenpäin. Jungkook jäi kentälle keräilemään esteitä isänsä käskystä reunoille, sillä Taehyung kuulemma tulisi illemmalla ratsastamaan Daisylla. Jungkook itse oli suunnitellut menevänsä Rascalin kanssa kävelemään metsään, sillä ponilla ratsastus oli jäänyt viime aikoina jälleen vähemmälle. Hän ei ollut vieläkään uskaltanut ottaa isän kanssa puheeksi Rascalin myymistä, mutta lupasi itsellensä tekevänsä sen juhannusratsastuksen jälkeen. Jungkook tahtoi keskittyä täysillä Fearless Flamesin koulutukseen, eikä muutenkaan ollut reilua Rascalia kohtaan antaa sen vain seisoskella toimeettomana.
Jungkook raahautui kentän laitaan katsomaan, kuinka tyttö kokosi pitkin ohjin kävelevän hevosen ja pyysi siltä nopeampaa käyntiä. Boras vaikutti olevan aivan ihmeissään siitä, että hänellä ratsasti vieras ihminen, eikä suostunut taivuttamaan pitkää kaulaansa edes ympyrällä. Ravissa normaalisti entisen ravurin askel oli pitkää ja eteenpäin pyrkivää, mutta nyt se oli lyhyttä ja töksähtävää, kuin suuri hevonen olisi yrittänyt suojella itseään. Jungkook katsoi huolestuneena hevosen liikettä, jos se alkaisi menemään tuolla tavalla, selkälihakset kärsisivät nopeasti.
Herra Jeon ei sanonut mitään, vaikka huomasi saman ongelman Boraksen liikkeessä. Äsken rennosti ja iloisesti kulkenut hevonen oli vaihtunut epäluuloiseksi ja varovaiseksi. Hän toivoi, ettei tyttö tahtoisi ostaa lämminveristä, sillä hänen olisi todella vaikea tehdä päätös hevosen myynnistä. Vaikka kaikesta näki ratsastajan olevan kokenut, hänen ja Boraksen kemiat eivät vaikuttaneet kohtaavan.
Lyhyen ja erityisen hitaan laukan jälkeen tyttö pysäytti hevosen posket punaisina keskelle ja liukui alas selästä. Jungkook harppoi takaisin Boraksen luokse ja taputti ruunan ryntäitä anteeksipyytävästi.
"Se ei oikein tahtonut kulkea", tyttö mutisi Jungkookin ponnistaessa itsensä suuren hevosen selkään. Hän sääti jalustimet takaisin pidemmiksi ja antoi Boraksen kävellä pitkällä ohjalla. Hän ei tiennyt, kuinka olisi vastannut tytölle, joten hiljaisena antoi lämminverisen kiertää kenttää. Tyttö nousi hionneen Ramsessin selkään ja toivoi, että liinakko toimisi paremmin, ettei nuorelle tytölle jäisi paha mieli.
Jungkook siirtyi kävelemään keskemmälle, kun muutaman kierroksen käynnin jälkeen tyttö usutti Ramsessin lennokkaaseen raviin. Liinakko kuunteli tarkasti selästä tulevia apuja ja ratsastajan punaisille poskille nousi suuri hymy, kun Ramses suoritti kiltisti hänen pyytämänsä tempon vaihdokset. Laukankin haflinger suoritti käsketyllä tavalla, ehkä hieman ulkona kontrollista innostuessaan suurella pääty-ympyrällä.
Jimin huokaisi syvään huomatessaan, kuinka innoissaan tyttö oli ratsastettuaan hänen hevosellaan. Vaikka Viikinki olikin onnistunut hirnumaan tiensä hänen sydämeen, Ramses silti oli hänelle tärkein kaikista. Sattui ajatella, että hän saattaisi tänään menettää sen ikuisesti toiselle ihmiselle. Haflinger oli niin monta vuotta ollut hänen luottoratsunsa ja mikä tärkeintä, hänen paras ystävänsä.
Kun tyttö nousi alas selästä ja vaihtoi Jiminin kanssa paikkaa, herra Jeon kutsui heidät sisälle kahville keskustelemaan ostosta. Pojat jäivät hiljaisina kiertämään kenttää ratsuillaan ja Jiminin oli vaikea pidättää kyyneleitään Ramsessin kevyesti keinuttavassa käynnissä. Hänen tulisi niin ikävä toisinaan mahdotonta ja kovapäistä, mutta kuitenkin sydämeltään kultaista ponia.
"Mä oon pahoillani sun puolesta", Jungkook huokaisi kääntäessään Boraksen kävelemään ystävänsä vierelle. Jimin nyökkäsi vaisusti ja nieleskeli pitääkseen kyyneleet sisällään. Hänen pitäisi nyt nauttia hetkistä Ramsessin kanssa ja saattaisihan se olla, ettei tyttö edes tahtoisi haflingeria itselleen.
"Jos se lähtee, meidän pitää vielä käydä ratsastamassa maastossa viimeisen kerran ennen sitä", Jungkook ehdotti Jiminin nyökätessä. Molemmat heistä toivoivat, ettei hevonen lähtisi ennen viikonlopun juhannusratsastusta. Muuten Jiminin täytyisi ottaa joko Viikinki tai Boras, eikä kummastakaan niistä voinut olla varma, miten ne käyttäytyisivät pitkällä maastovaelluksella.
"Pitää vinkkaa jossain vaiheessa siitä Rascalistakin", Jungkook tuumi hypätessään alas korkean hevosen selästä. Hän nosti jalustimet ylös ja löysäsi satulavyötä sekä alaturparemmia kiitokseksi hyvästä työstä.
"Mä en ymmärrä, miten sä voit olla päässyt siitä noin yli. Mä en varmaan koskaan tule kyllästymään Ramsessiin", Jimin huokaisi katkerana siitä, että silti hän oli se, jonka täytyisi menettää hevosensa. Herra Jeon oli totta kai ollut ajattelevainen antaessaan Jiminin ratsastaa monta vuotta haflingerilla, mutta silti Jimin tunsi tällä hetkellä vahvimpana vihan miestä kohtaan. Alkoihan Ramseskin olemaan vanha, eivätkä he voineet luottaa siihen, mitä tyttö aikoisi hevosen kanssa tehdä. Ehkä hän tahtoi vain halvalla hyvän hevosen, jotta voisi äitinsä kanssa myydä sen kalliimmalla eteenpäin?
"Mennäänkö kävelyttämään Vikkeä ja Rascalia?" Jungkookin kysymys keskeytti Jiminin ajatuskulun. Ehdotus sopi Jiminille hyvin, sillä hän tarvitsisi muuta mietittävää.
// Ajatella, että mä oon oikeesti saanut kirjotettua koronaloman aikana ikuisuusprojektia eteenpäin ja varmaan jopa tän vuoden aikana pystyn julkasta sen (pakko antaa pitkä aikaväli, tai muuten se on vielä 5 vuoden päästäki kesken smh).
Also ärsyttää et olin jo valmiiksi ihan dingdong tästä kotona olosta ja nyt vielä kellojen siirto, ei hyvää päivää.
