31.

3.3K 135 8
                                    

Words 1115
****
Maanatai aamuna herätys soi, mutta minä en välittänyt siitä. Kuulen Connorin murahtavan vieressäni ja sulkevan sen. Tunnen hänen kummastuneen katseensa minussa, joten vedän peiton kokonaan päälleni.

Sänky painautuu hieman ja kuulen Connorin nousevan ylös. Tämä on todella ihmeellistä. Levittäydyn kumminkin sänkyyn kunnolla ja suljen silmäni tyytyväisenä.

Hetki ei kuitenkaan kestä pari minuuttia pidempään, kun Connor repii peiton päältäni. Ärähdän hänelle ja yritän saada peitto takaisin, tosin tuloksetta.

"Mikäs minun niin aurinkoisella Wikipedialla on?" Connor kysyy ja katson häntä nyt vasta kunnolla. Hänellähän on jo vaatteet päällä.

Minä kävelen hänen eteensä ja nostan käteni hänen otsalleen. Connor katsoo kummastuneena toimintaani.

"Ei sinulla ainakaan kuumetta ole." Sanon ja tutkailen häntä muuten. Connor pyöräyttää silmiä kommentilleni.

"Sinulla kyllä taitaa olla." Connor sanoo.

"En vaan halua mennä kouluun." Sanahdan ja se saa Connorin kohottamaan kulmakarvaa. "Tai siis haluan, mutta minun pitäisi tänään puhua Hannahille. Ja minä käskin häntä viimeksi pysymään minusta kaukana."

"Kyllä sinä saat vastauksesi." Connor sanoo ja taputtaa minua selkään. Ihan totta, taputtaa selkään? Minä käännyn kummastuneena katsomaan ensin häntä ja sitten selkääni ja siinä lepäävää kättä.

"Ihan tosi? Taputus selälle?" Kysyn ja Connor naurahtaa.

"Kävisikö tämä?" Hän kysyy ja vetää minut suudelmaan. Pian kuitenkin suudelma keskeytyy, kun huoneen ovi avautuu.

"Oho, anteeksi. Minun ei ollut tarkoitus keskeyttää mitään." Sally sanoo nolona. "Sitä minä vaan, että aamupala on pöydässä." Hän vielä ilmoittaa ja häviää korot kopisten.

"Täällähän saa hyvää kohtelua." Sanon ja kävelen laukulleni. Menen vessaan vaihtamaan vaatteet ja harjaamaan hampaat ja hiukset.

"Mennäänkö?" Kysyn tullessani ulos.

"Viimeinkin." Connor tuhahtaa ja nousee sängyllään ylös. "Anteeksi muuten, että mutsi on niin nolo."

"Mitä? Äitisi on oikeasti mukava." Sanon hymyilen ja lähden Connorin perässä alakertaan.

Sally on tehnyt meille vohveleita ja haistoin ne jo portaista asti. "Voisitteko te siivota sitten pöydän? Minun pitää mennä jo töihin." Sally sanoo kiireesti ja me nyökkäämme.

Syötyämme Connor nousee pöydästä ja lähtee eteiseen päin. "Connor! Meidän pitää siivota." Huudan hänelle.

"Vitut, me mitään siivota." Hän huutaa takaisin ja minä käyn raahaamassa hänet keittiöön.

"Sinä se jaksat kyllä olla rasittava." Connor tuhahtaa ja kerää lautaset pöydästä.

****

Matikantunnin jälkeen jään luokkaan ja viimein, kun viimeinen oppilas on lähtenyt astelen Hannahin pöydän eteen.

"Minä haluan puhua kanssasi. Tai siis minä haluan sinulta vastauksia." Vaadin häneltä ja Hannahin pää nousee. Hänen katseensa on täynnä iloa ja toivoa.

"Hyvä on. Istu alas. Mitä sinä haluat kuulla?" Hän kysyy ja yrittää piilottaa innostustaan.

"Miksi sinä hylkäsit minut? Miksi sinä et pitänyt minua?" Kysyn kysymyksen, jota olen halunnut kysyä häneltä siitä asti, kun sain tietää, että hän on äitini.

Surprising love//IN FINNISHWhere stories live. Discover now