Pidä sun lupaus

2 - Suunnitelmissa bileet

kristian:

Kävelen viimeisimpien joukossa luokkatilasta käytävälle, ja nyt olisi ruokailu. Mulla siis oli ollut ensiksi ryhmänohjaajan tunti, joka sisälsi kertausta kuluneista vuosista ja selostusta mitä abivuosi pitäisi sisällään, sen jälkeen oli matematiikkaa ja ruotsia. Syvennyn taas räpläämään puhelintani, ja eksyn jotenkin instagramiin. Tämä puhelimen selaaminen ja rappusia alas kulkeminen olisivat varmasti hyvä asia. Jos olisin onnekas, kaatuisin vielä nenälleni ja kaikki nauraisivat. Se olis liikaa nöyryytystä mulle.

Tykkäilen joidenkin ihmisten kuvista, jotka ovat lähinnä entisten luokkalaisteni kuvia peruskoulu ajoilta. Huomioni hätkähtyy kun meinaan törmätä johonkin, käännän katseeni tuohon päin, ja tuntemattoman ihmisen naamal on vain huvittunern näköinen virne, semmoinen ylimielinen. Se tuijottaa minua kavereidensa kanssa. Niiden samojen kavereiden, jotka olin nähny aamulla lokeroilla.

" Vittuako te siinä tölläätte? " äyskäisen noille, suunnaten kohti ruokalaa, jossa onkin jo kiitettävä määrä ihmisiä. Suuntaan linjastolle, ottaen tarjottimen ja ne ruokailuastiat, samalla laittaen puhelimeni vasempaan housuntaskuun.

Tänään olisi ruokana jotain ihme kookoscurry kastiketta, kasvispyöryköitä sekä riisiä. Meinaan yökätä, ja totean naurahtaen itsekseni että niin lukiossa kuin peruskoulussa oli pahaa ruokaa. Tämän johdosta otan ruokaa lautaselle hyvin vähän, lähtien sitten etsimään istumapaikkoja. Huomaan yhdessä nurkassa kaksi tyttöä, sekä Aaken, Nooan ja Juliuksen. Suuntaan noiden luo, istuen Aaken vasemmalle puolelle.

" Mitäs ihmisille kuuluu? " kysyn rennosti, samalla pyöritellen kasvispyörykkää haarukassa.

Ennen kuin kukaan jätkistä vastaa, se toinen niistä tytöistä, vehnänruskeahiuksinen kysyy kuka olen.

" Olen Kristian Ojala, kukas sinä? " kysyn vehnäpäältä.

" Frida Purolehto. Mun vieres istuva tyttö on Melissa " tuo Frida sanoo, esitellen minulle vieressään istuvan mustatukkaisen tytön, joka vain hymähtää, jatkaen ruokansa syömistä. Ilmeisesti hän ei ole kovin sosiaalinen, totean. Syön ruokaa siinä samalla, kun keskustelen viiden muun kanssa koulusta, ja mistä tulimme sun muuta.

Siinä se aika sitten vierähtääkin, ja tuhahdan itsekseni, kun minun pitää taas mennä tunnille, tai voiko sitä tunniksi nyt kutsua? Turhaa pälätystä itsestäänselvyyksistä. Istahdan omalle paikalleni, ja lasken pään pulpetiin, en edes tajua että melkein nukahdan siihen. 

Miksi olin tälläinen kuin olin? Kuka välittää ja kuka ei? - tyyliset kysymykset harhailevat päässäni minun keikkuessa unen sekä hereillä olemisen utuisilla rajamailla. Biologian opettajan terävä komennus herättää minut utuisesta maailmasta kuitenkin pian. 

" Kristian Ojala!! Kuuntelisitko mitä minulla on sanottavana? "

" Ai mitä?Jaa, ihan sama.. " mutisen sekavasti, pian uudestaan nukahtaen siihen pulpetille.

▪

Ilmeisesti olin nukahtanut niin pitkäksi aikaa, että heräsin vasta kun kellot soivat. Katsahdan kännykän näytöstä aikaa, ja tajuan että koulupäiväni oli päättynyt. Uneliaasti hieraisen silmiäni, napaten tavarat mukaani, ja suuntaan oppilastulvassa ulos luokasta, ja siellä portaisiin.

Ensimmäisessä kerroksessa, juuri siinä lokeroiden luona seisoo ne samat aiemmin päivällä näkemäni oppilaat, heidän joukossaan on vain yksi uusi poika, semmoinen kastanjanruskeatukkainen.
Nuo luovat minulle ylimielisen sekä ivailevan katseen, vitun mahtailijat sanon minä. Tuumaan, heittäen sitten takaisin jotain mitä vittua te tuijotatte? - settiä, ja nuo naurahtavat. Yksi sanahtaa sille kastanjanruskeahiuksiselle jotain 

" Ei vittu tota, vai mitä Lenni? " Ja se poika vain nyökkää toiselle naurahtaen, mulkaisen vielä noita kävellessäni sitten ovista pihalle.

Kännykkäni alkaa kilahdella viestiäänistä, ja avaan whatsapin ryhmäkeskustelun. Tosiaan meidän pitää luoda joku vitun 'ensimmäisten vuosikurssilaisten yhteinen whatsapp keskustelu' tyyppinen ryhmä, ja meinaan nauraa. Tulee mielen seitsemännes luokka. 

Pian mun kaveriporukan ryhmä, siis se keskustelu mis on Aake, Julius ja Nooa, herää eloon.

Nooa:

Mitäs jätkät tekee koulun jälkee?

Aake:

Varmaan oon himas. Joku seuraks?

Minä:
Joo mä ehkä kerkeen.

Aake:

👍

Julius:

Heihei, te ette mee minnekkää! Adelie just koodaili mulle, et sen kaveri, Asta järkkää jotkut juhlat ilmeisesti tänää jossai mökil. Voitais mennä sinne? Jos siis teille sopii?

Nooa:

Ai hei, eiks se Asta oo meiän ryhmäs. Kun näit oppilait on tänävuonna niin jumalattomasti.

Julius:

Aijaa, en oo huomannu. :D

Nooa:

Sokee :)

Julius:

Joojoo, haista vittu.

Nooa:

Mäki rakastan sua Julius ♥

Aake:

Ei elämä teidän kaa :D Mut niist juhlista puheenolle, mä oon ehkä tulos. Mut entäs Kristian?

Minä:
Juu vois itekki tulla.

Julius:
Okei koodailkaa sit jos ootte tulos.

Vastaan jotain myöntävän tapaista Juliukselle, kunnes tungen puhelimeni taskuuni, ja lähden keskustaa kohti.

// Tosiaa tässä olisi tää luku ♥