4 // Minä niin tapan sen helvetin mulkun!

3.9K 219 15
                                    

Sandran nk.

Olin edelleen tarrautuneena Lucaksen kaulaan kun hän soitti isälleen ilmoittaakseen, että oli löytänyt minut. Olin niin väsynyt etten liiemmin kiinnittänyt huomiota keskustelun kulkuun, ainoa asia jonka siitä muistan on äitini taustalla kuuluva ääni. Puhelun loputtua Lucas työnsi minua hiukan kauemmas ja katsoi suoraan vetiseviin silmiini ja sanoi: "Meidän pitää kävellä tielle Mariaa ja isääni vastaan. Se on aivan tässä lähellä, jaksatko kävellä sinne asti?"

Nyökkäsin Lucakselle ja nousin ylös Lucaksen pienellä avustuksella. Hän piti minusta hiukan kiinni samalla kun kävelimme läpi ryteikön kohti pientä hiekkatietä, jossa Andreaksen musta Mercedes-Benz odottikin jo meidän saapumistamme.

Näin kuinka äitini avaa auton oven ja ryntää halaamaan minua niin lujasti, että olin jo aivan varma tukehtuvani.

"Olin niin huolissani sinusta! Sinä taisit saada taas yhden sellaisen paniikkikohtauksen", äitini hössöttää. Äitini ja Rasmus olivat ainoita jotka tiesivät kohtauksistani, mutta vain äitini tiesi niiden syyn. En ikinä kertonut niistä kellekään, sillä en halunnut ihmisten sääliä, mutta nyt Lucas ja Andreaskin tietävät.

"Minä niin tapan sen helvetin mulkun!" Äitini murisi kova äänisesti. Huokaisin syvään samalla kun kaikki vanhat muistot alkoivat vilistä mielessäni. Kohtauksen ollessa ohi nousimme kaikki autoon ja suuntasimme kohti kotia. Katsahdin vaivaantuneesti Lucakseen, joka sattui myös katsomaan minua pienen hetken ajan. Lucaksen naamalta huomasi kuinka hän oli tavallaan ymmällään kaikesta mitä oli tapahtunut ja en tiedä kuvittelinko kaiken vai katsoiko hän minua kuin friikkiä?

Kun pääsimme uuteen kotiini suunnistin heti huoneeseen. Huoneessani kävin vain makaamaan sängylleni ja valmistauduin henkisesti huomiseen ensimmäiseen koulupäivään. Olen todella jännittynyt en yhtään tiedä minkälaisia ihmisiä täällä on tai saisinko täältä edes yhtään kaveria. 

Minun tuurillani en saa yhtään kaveria täältä ja jotkut huorat alkavat levittelemään perättömiä huhuja uudesta tytöstä, niinkuin monissa teinidraamaleffoissa.

Aamulla herään ärsyttävän herätyskelloni ääneen. Laitan sen huokaisten pois päältä ja vaivoin nousen ylös sängystä. Laitan mustat pillifarkut joiden polvet ovat revitty, valkoisen tiukan topin ja harmaan neuletakin. Nyt on syksy, mutta ei kuitenkaan ole kylmä, joten selviän hyvin villatakilla. Meikkasin ja laitoin hiukseni nutturalle. En mielestäni näytä mitenkään kauhean kauniille, vaikka entiset kaverini usein kehuivat ulkonäköäni.

Juoksin portaat alas ja kävin istumaan ruokapöytään jossa istuivatkin jo äitini ja Lucas. Otin paketista suklaamuroja ja aloin syödä niitä väsyneenä. Haluaisin olla tänään mahdollisimman pirteä, mutta viime iltaiset tapahtumat pitivät minua hereillä ainakin keskiyöhön asti.

Minun ja Lucaksen koulu alkaisi klo 9.05 ja kello oli nyt jo 8.45. En yhtään tiedä kuinka kauan täältä kestää ajaa koululle, mutta tässä asiassa luotan Lucakseen. Huomasin kuinka Lucas nousi pöydästä ja lähti ovelle päin laittamaan kenkiään, ennenkuin ehdin edes reagoida Lucas oli jo äänessä.

"Jos haluut kyydin kouluun niin ala tulla!" Lucas huusi ovelta ja katosi oven toiselle puolelle. Nousin ja hyvästelin äitini ja pian olinkin jo pihalla etsimässä Lucasta. Katsoin ympärilleni etsien Lucasta katseellani, kunnes kuulin moottorin käynnistyvän autotallissa. Kävelin autotallin oven eteen jonka takaa pian paljastui mopo. Mopo? Jostain syystä ajattelin, että hänellä on auto, vaikka tiesinkin, että hän on minun kanssa suunnilleen samanikäinen. Mutta varmaa ikää en tiedä, hän on ehkä 15-17 vuotias.

"Hyppää kyytiin niin ei myöhästytä ihan hirveeti!" Hän huusi moottorinäänen yli ja ojensi minulle kypärän. Laitoin sen päähäni, vaikka se tuntuikin ihan kamalalle sillä minä olin valinnut laittaa nutturan tänään. Otin tiukasti kiinni Lucaksen vyötäröltä kun hän alkoi ajaa kohti koulua. Olen aika varma, että hän on jotenkin virittänyt mopoa, sillä se kulki mielestäni melkein yhtäkovaa kuin entisten kaverieni mopot.

Tosin kuka ei nykypäivänä vähän antaisi lisä potkua mopoilleen?


Anteeks ku tästä tuli tämmönen osa jossa on kokoajan pomppuja paikasta toiseen, mutta en saanu tätä muuten kuulostamaan yhtään järkevältä.. :(




Step BrotherWhere stories live. Discover now